Suomen Ilmailuliitto (SIL) kummastelee, ettei Liikenne- ja viestintäministeriö ole noudattanut eduskunnan valtioneuvostolle asettamaa vaatimusta pääkaupunkiseudun ilmailun lentokenttätoiminnoista. Ilmailuliiton mukaan ministeriön toimet yleisilmailun turvaamiseksi ovat riittämättömiä, sillä tukea ovat saaneet pääsääntöisesti muut kuin Uudenmaan alueella sijaitsevat lentopaikat. SIL katsoo ettei eduskunta voi hyväksyä tälläistä ratkaisua.

Käsitellessään Malmin lentoaseman ilmailukäyttöä vaatinutta Lex Malmi -kansalaisaloitetta 2018 eduskunta edellytti, että valtioneuvosto turvaa korvaavat lentokenttätoiminnot, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja hyvien etäisyyksien päässä.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan maaliskuussa 2018 eduskunnalle esittämässä lausunnossa hyväksyttäväksi annettiin lausuma, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.

Ilmailuliitto toteaa, että liikenne- ja viestintäministeriö on eduskunnan nimenomaisen lausuman vastaisesti jakanut avustuksia Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen ja yhdelle Uudenmaan maakunnan lentokentälle lähinnä korjausvelan kattamiseen, käytännössä lentopaikkojen peruskunnostukseen.

Käytännössä eduskunnan tekemän päätöksen tuli turvata pääkaupunkiseudun yleisilmailun lentokenttätoiminnot jo edellämainittujen hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.

Muiden lentokenttien tukeminen Uudenmaan ulkopuolella on SIL:n mukaan tietenkin ilahduttavaa ja kannatettavaa paikallisen lentotoiminnan tukemista. Se ei Ilmailuliiton mukaan kuitenkaan täytä eduskunnan nimenomaisesti valtioneuvostolle asettamaa vaatimusta. Eduskunnan tahtoa ei siis ole noudatettu.

Malmin lentokentän osalta tehdyt tukihakemukset on jatkuvasti hylätty vedoten lentokentän toimintojen lakkauttamiseen.

Ministeriön toimenpiteet yleisilmailun turvaamiseksi eivät ole riittäviä - pääkaupunkiseutu tarvitsee oman lentopaikan

Helsinki-Malmin 40 000 vuosioperaation sijoittaminen näille avustetuille kentille ei ole realistista eikä mahdollista. Lentokentät eivät sijaitse hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä, eivätkä ne pysty vastaanottamaan Helsinki-Malmin yli sataa ilma-alusta toimintoineen.

Malmin lentoasemalta käsin toimii edelleen usea kaupallinen lentokoulu ja myös yleisilmailutoiminta on vilkasta. Helsingin kaupunki ei ole antanut lentokenttätoiminnalla jatkoaikaa ja ilmailu Malmilla uhkaa loppua vuoden 2019 lopulla.

Ilmailuliitto toteaakin, että hallituksen toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä eivätkä todellisia.

"Eduskunnan asettaman lausuman edellytykset eivät täyty, eikä eduskunta saa hyväksyä näitä minimaalisia toimenpiteitä lausumansa toteutukseksi. Ilmailun toimintaedellytykset eivät näillä toimenpiteillä toteudu tai edes säily kohtuullisina", painottaa SIL tiedotteessaan.

Eduskunnan vaatimiin toimenpiteisiin ei Ilmailuliiton mukaan ole kyetty vastaamaan nykyisen hallituksen aikana. Tämän seurauksena eduskunnan esittämän tahdon toteuttaminen tulee saada välttämättä Suomen seuraavan hallituksen asialistalle.

Käytännössä Ilmailuliitto näkee ratkaisuna vain uuden lentopaikan perustamisen pääkaupunkiseudulle hyvien yhteyksien ja hyvien etäisyyksien päähän tai Malmin lentotoiminnan jatkamisen.