Normaalisti varalaskupaikkoina toimivat valtatieverkkomme levennykset eri puolilla maata muuntuvat Baana-harjoituksissa Ilmavoimien maantietukikohdaksi. Tavoitteena on harjoitella toimintaa kriisiajan hajautetuilta lentopaikoilta. Nykyisten täsmäaseiden aikana rauhan ajan kiinteä lentotukikohta on ensisijainen maali vihollisen iskuille. Baana-nimeä kantavien harjoitusten järjestelyvastuu kiertää Ilmavoimien joukko-osastojen välillä. Nyt Jokioisissa toiminnasta vastaa Satakunnan Lennosto Pirkkalasta. Pääpaino on lentotoiminnassa eikä varsinaista taistelutukikohtaa Jokioisiin kakkostien varrelle tällä kertaa perustettu.
Koska kakkostien Jokioisissa sulkeva harjoitus aiheuttaa merkittäviä liikennejärjestelyä kiertoteineen, lentotoiminta on tiivistetty vain kolmeen päivään. Maanantaina ja tiistaina lennettiin kello 8.30 -23.00. Tänään keskiviikkona toiminta loppuu jo kello 17.00. Tässä ajassa pystytään tekemään noin 70 lentokierrosta. Se tarkoittaa noin 400 laskua ja nousua kolmen päivän aikana. Näin saadaan ohjaajille runsaasti maantietukikohtakokemusta niin päivä- kuin yöolosuhteissa.
Kuljetusten alun ajankohdassa oli aluksi hieman elämistä, koska sitä jouduttiin siirtämään pariin kertaan. Porin Prikaatin 50-paikkainen bussi alkoi liikennöinnin lopulta ensimmäiseksi kerrottuna ajankohtana kello 13.00.
Kun tapahtuman suosio alkoi selvitä, kuljetuksiin saatiin toinen bussi ja useita henkilöpakettiautoja. Yhdeltä täysikokoiselta bussilta lastaus huoltoasemalla, ajo maantietukikohtaan, purku ja palaavien katsojien kuormaus sekä paluumatka vei noin puoli tuntia. Siksi jonotus kesti. Valistuneen arvion mukaan kävijöitä maantietukikohdassa oli ainakin yli tuhat. Paikalle päässeet olivat varmasti tyytyväisiä näkemäänsä. Koneet nousivat ja laskeutuivat aivan silmien edessä kumpaankin suuntaan. Melua luonnollisesti riitti ja Ilmavoimat jakoikin jo busseissa korvatulppia. Suuren yleisön ohella tiistaina Baana-harjoituksessa vieraili Hornetit 2020-luvulla korvaavassa HX-hankkeessa mukana olevien hävittäjävalmistajien ja niiden taustavaltioiden edustajia. Ilmavoimien tavoitteena oli esitellä toimintaa olosuhteissa, joihin tulevaisuuden konetyyppikin joutuu. Operointi maantietukikohdista kun ei ole tuttua kovinkaan monissa maissa.
Baana-harjoitus käynnistyi jo perjantaina 14. syyskuuta. Reserviläiset astuivat palvelukseen ja varustettiin. Lauantaina oli kertauskoulutusta kasarmioloissa ja sunnuntaina perustettiin tukikohta valtatien varteen Jokioisiin. Mukana Baanassa on tällä kertaa noin 300 henkilöä. Reserviläisiä on 62 ja varusmiehiä 120. Miehitys on pienempi kuin poikkeusoloissa toimittaessa. Harjoituksen johtaa Satakunnan Lennoston operaatiopäällikkö majuri Henry Mikkonen. Ensimmäiset katselmukset Jokioisissa tehtiin kuitenkin jo huhtikuussa, jolloin selvitettiin reunaesteitä ja kiitotien asfaltin kuntoa. Viimeksi sieltä on lennetty syksyllä 2009, jolloin saman vuoden keväällä valtatien parannuksen yhteydessä valmistunut varalaskupaikka oli aivan uusi.
Lisäksi valtatielle asennettiin normaalit reuna- ja PAPI-liukukulmavalot (Precision Approach Path Indicator). Jarruvaijerijärjestelmää ei tällä kertaa asennettu. Kiitotien laidalla oli lennonjohtokontti ja sääasema. Harjoituksen johto Pirkkalassa syötti koneita alueelle ja paikallinen lennonjohto hoiti laskukierrosliikenteen. Jokioisten varalaskupaikka on 1700 metriä pitkä ja kiitotien (14/32) leveys on 25 metriä. Sen reunoilla on kakkostien normaalit hirviaidat. Tukikohdan ylle on muodostettu harjoituksen ajaksi tilapäinen lentokieltoalue. Alueella ei ole havaittu valtuuttamatonta drone-lentotoimintaa. Suuri osa Baana-harjoituksen lentotoiminnasta oli läpilaskuja. Osa koneista kuitenkin laskeutui ja jäi tukikohtaan uudelleen tankattavaksi sekä aseistettavaksi. Näin koulutettiin mukana olevia lentotekniikan edustajia. Teksti ja kuvat Tero Tuominen Lue myös aiempia Lentoposti.fi -juttuja Ilmavoimien harjoituksista:
|
|||