F/A-18C/D Hornet -hävittäjien elinkaari on puolivälissä. Koneella on tuoreiden MLU2-päivitysten ansiosta edelleen maailmanluokan iskukyky pitkälle 2020-luvulle. Uutta hävittäjää ei tarvita ennen kuin ensi vuosikymmenen loppupuolella. Suomella onkin näköalapaikka seurata naapurivaltioiden hankintojen etemistä ja ottaa niistä oppia.

Ilmavoimat on vastaanottanut kaikkiaan 12 MLU2-elinkaaripäivityksellä varusteltua McDonnell Douglas (Boeing) F/A-18C/D Hornet -hävittäjää. Ensimmäinen kone luovutettiin Patrialta palvelukseen keväällä 2013 ja viimeisen odotetaan valmistuvan vuoden 2016 lopussa.

F/A-18 teki ensilentonsa 1978 ja koneen juuret juontavat 70-luvun alun Yhdysvaltain Lightweight Fighter -ohjelmaan. Uusin MLU2-päivitys takaa kuitenkin Suomen 90-luvulla hankitulle Hornet-laivastolle ensilinjan suorityskyvyn jopa vuoteen 2030 saakka.

"Kyseessä on merkittävä suorituskykyparannus ja se on herättänyt huomiota myös muualla. MLU2 fokusoi oman maan puolustukseen", sanoi kenraalimajuri Lauri Puranen Ilmavoimien komentajan perinteisessä toimittajatapaamisessa.

Hornetien MLU2-päivityksen jälkeen Suomen ilmapuolustuskyky kehittyy ilmasta-maahan -iskukyvyn myötä kohti uudenlaisia ilmaoperaatioita. Ohjaajat koulutetaan vuoden 2014 loppuun mennessä.

Ilmasta-maahan -kyky tarkoittaa noin 30 tunnin koulutuspakettia, josta osa annetaan simulaattorissa. Ensimmäinen GPS-ohjautuva JDAM-pommi pudotetaan näillä näkymin vuonna 2014.

"Tahto, kyky, halu ja osaaminen luovat yhdessä ennaltaehkäisevän iskukyvyn", painottaa kenraali Puranen puheessaan.

MLU2:n myötä Horneteihin asennetaan uudet kansainvälisesti yhteensopivat puhe- ja datayhteydet sekä omakonetunnistusjärjestelmät. Mukana on Link16-tietovuojärjestelmä, joka on standardi NATO:ssa. Ohjaamon varusteluun kuuluvat myös uudet monivärinäytöt (samanlaiset kuin F/A-18E/F Super Hornetissa) ja siviili-ilmailumääräysten edellyttämä radio.

Hornetin omasuoja paranee suuremmalla määrällä soihtuja ja heitteitä. Koneet saavat myös JDAM-, JSOW- ja JASSM -ilmasta-maahan -aseet. Maalinosoituskykyä luodaan Litening AT -säiliöillä.

Hornetin torjuntakykyä ylläpidetään myös sensori- ja ohjuspäivityksin. Raytheon AIM-120B AMRAAM -ohjukset korvataan uusilla AIM-1207C-malleilla, jotka ovat yhteensopivia maavoimien uuden NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmän kanssa.

Suomalaisilla Horneteilla lennetään vuodessa 8000 tuntia, joka on minimimäärä sekä alle NATO-kriteerien. Mikäli lentotuntien määrää karsittaisiin edelleen, jouduttaisiin mahdollisesti vähentämään myös ohjaajia. Komentajan mukaan luvassa on kuitenkin lisää lentotunteja ja vuonna 2015 lennettäisiin vuodessa jo 8900 tuntia.

"Suomen hävittäjäkoulutus on maailman halvin mutta vaatimustaso on kova", kertoo komentaja Puranen.

"Suomessa jokainen lento arvostellaan, koska järjestelmä ei kestä montaa ylimääräistä koululentoa. Hawk-vaiheessa joudutaankin pudottamaan koulutuksessa olevia, mikäli ilmenee toistuvia ongelmia esimerkiksi ilmatilan avaruudellisessa hahmottamisessa."

Horneteilla operoidaan vuoteen 2030 saakka

Suomen lähiympäristössä on käynnissä suuri hävittäjäuusiminen. Sekä Norja, Ruotsi, Tanska että Venäjä päivittävät kalustoaan. Ilmavoimien komentajan mukaan Suomessa korvaavan konetyypin hankintaan tähtäävä hanke olisi aloitettava noin 10 vuotta ennen uuden koneen operatiivisen suorituskyvyn saavuttamista.

"Päätösten aika ei ole vielä", kommentoi kenraalimajuri Puranen.

Purasen arvion mukaan vasta vuonna 2019 työnsä aloittava hallitus joutuisi näillä näkymin ensimmäisenä ottaamaan kantaa hävittäjähankintaan. Parhaillaan käynnissä on aktiivinen tiedonkeruu ja vaihtoehtoja arvioidaan osana normaalia Ilmavoimien toimintaa. Ensimmäiset Suomen Ilmavoimien Hornet-koneet poistuvat käytöstä vasta vuoden 2025 aikana.

Puolustusministeriö asetti lokakuussa puolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsittelevän parlamentaarisen selvitysryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa puolustuksen haasteista ja niihin vastaamisesta.

"Suomen kannalta seuraava hävittäjähankinta tapahtuu erinomaiseen aikaan, sillä lähivuosina nähdään monen muun maan hankinnat", kertoo komentaja. Samaten silloin on selvillä se, mitkä tyypit ovat edelleen tuotannossa ja joita tuetaan mm. varaosin jopa yli 2030-luvun. Suomen seuraavan hävittäjän elinkaari päättyy komentajan mukaan vuosina 2055-2060.

Lähialueen hävittäjät uudistuvat

Ruotsi modernisoi Saab JAS 39 Gripen -hävittäjän lähes täysin uudelleen. Entistä suuremmassa JAS 39E/F NG -mallissa (New Generation) onkin valmistajan mukaan mullistava avioniikkajärjestelmä, enemmän työntövoimaa, pidempi toiminta-aika sekä enemmän tilaa ja kantavuutta aseille. Ruotsin ilmavoimat on hankkimassa kaikkiaan 60-80 uuden sukupolven Gripen NG -konetta vuodesta 2017 alkaen.

Norjalaiset ovat hankkivat nykyisten Lockheed Martin F-16 -koneiden tilalle huippumoderneja F-35 Lightning II -hävittäjiä. Samalla siirretään toiminnan painopistettä kohti pohjoista. Uudet 52-konetta sijoitetaan Evenesin tukikohtaan, sillä arktisen alueen merkityksen nähdään olevan kasvussa.

Tanskassa hävittäjähankinta meni uudelleenarviointiin ja päätöstä odotellaan vuoden 2014 aikana. Nykyinen F-16-kalusto aiotaan korvata 25 uudella hävittäjällä ja vaihtoehtolistalla ovat F-35, Gripen, F/A-18E/F Super Hornet ja Eurofighter.

Itänaapurimme Venäjä saa vuoteen 2020 mennessä kaikkiaan 600 uutta hävittäjää ja yli 1000 helikopteria. Uusia konetyyppejä ovat Sukhoi T-50 -stealth-hävittäjä, Sukhoi Su-30, Su-34 ja Su-35 -koneet. Myös useita muita konetyyppejä modernisoidaan.

Lue myös: