Aprillipäivänä tehtävässä aloittanut Ilmavoimien uusi komentaja Pasi Jokinen tapasi mediaan edustajia Tikkakoskella jo keskiviikkona 3. huhtikuuta. Kyseessä on vuosikymmeniä jatkunut perinne, jossa ei varsinaisesti ole uutiskärkeä. Jokisen yli tunnin esityksessä tuli sitäkin enemmän tietoa Ilmavoimien nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tällä kertaa tilaisuus järjestettiin Tikkakosken Ilmasotakoulussa viime vuosien Helsinki-Vantaan business-terminaalin sijasta. Pasi Jokinen ylennettiin kenraalimajuriksi samalla kun hän vastaanotti uuden tehtävänsä Ilmavoimien komentajana 1. huhtikuuta. Tätä ennen hän työskenteli Pääesikunnan valmiuspäällikkönä. Komentaja aloitti esityksensä lentoturvallisuudesta, joka ei viime aikoina onneksi ole otsikkoihin päätynyt. Ilmavoimien miehitetyssä sotilasilmailussa eletäänkin historian pisintä aikaa ilman lento-onnettomuuksia. Saavutus on merkittävä, sillä riskit ovat aina suuremmat kuin siviilipuolella. Ilmavoimien toiminnassa sattui viimeksi onnettomuus vuonna 2013 kahden BAE Systems Hawk -suihkuharjoituskoneen törmätessä ja toisen ohjaajan menehtyessä. Kun verrataan onnettomuuksien määrää lentotunteihin, kehitys varhaisvuosiin on ollut huimaa. Lentoturvallisuuden koheneminen ei ole sattumaa. Ilmavoimissa tehdään sen eteen aktiivisesti työtä ja riskien arviointi on jatkuvaa. Lisäksi nykyään suuret kansainväliset harjoitukset tuovat oman haasteensa kun mukana on useista erilaisista lentotoimintakulttuureista tulevia toimijoita. Ilmavoimien toimintaympäristössä ei aivan lähiaikoina ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaikki lähialueiden toimijat modernisoivat kalustoaan niin idässä kuin lännessä. Etelässä Baltian maissa jatkaa ilmatilaa valvova NATO:n Air Policing -operaatio. Vuoteen 2015 verrattaessa vieraiden ilma-alusten lentotoiminta Suomenlahdella oli vilkkaimmillaan 2017, mutta väheni merkittävästi viime vuonna. Ilman transponderia, radioyhteyttä lennonjohtoon tai lentosuunnitelmaa lentävien koneiden määrä on vuonna 2015 tilastoidusta 55 prosentista pudonnut 35 prosenttiin. Komentajan arvion mukaan ns. pimeiden koneiden määrän laskua selittää ainakin se, että asiaan on yleensäkin kiinnitetty huomiota poliittisella tasolla. Toisaalta Venäjän lentokalusto on modernisoitunut ja koneissa on aiempaa useammin läntisten standardien mukainen toisiotutkavastaaja. Kylmän sodan konetyypeissä on vain Varsovan liiton laitteita. Ilmavoimat on edelleen aktiivisesti käynyt tunnistamassa Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa lentäviä koneita, vaikka viime vuonna ilmatilanloukkauksilta vältyttiinkin. Aina välillä QRA-päivystyksessä (Quick Reaction Alert) oleva Hornet on joutunut ylittämään äänennopeuden ja siten tärisyttänyt maastoa Etelä-Suomessa. Jokinen nosti esiin Venäjän hankkiman kokemuksen sotatoimista Syyriasta. Tukea sikäläiselle hallinnolle on käytetty myös mahdollisuutena testata asejärjestelmiä tositilanteessa. Aivan viime aikoina Itämeren alueella lentäneet Yhdysvaltain strategiset Boeing B-52 Stratofortress -pommikoneet ovat olleet pieni poikkeus normaalista. Venäjä on vastannut niihin lähettämällä Tupolev Tu-160 -pommittajiaan Englannin lähialueille. MLU2 valmis, IITVJ tulossa Ilmavoimien kauas kantavimman aseen Lockheed Martin AGM-158A JASSM -risteilyohjuksen (Joint Air to Surface Standoff Missile) pitkittynyt integraatio Hornet-koneisiin saatiin valmiiksi vuonna 2018. Yhdysvalloissa tehdyn työn aikana ammuttiin kokeissa kaksi ohjusta, jotka osuivat suunnitellusti maaleihinsa. Nyt Ilmavoimien ohjaajat on koulutettu aseen käyttöön ja myös tekniikka osaa sen tukemisen. Komentajan mukaan kovia JASSM-ohjuksia on jo toimitettu Suomeen. Tämä päättää Hornetin MLU2-ohjelman (Midlife Update) käyttöönoton Suomessa. Ilmavoimat on myös ottamassa käyttöön lyhennehirviötä IITVJ kantavan Ilmavoimien Integroidun Tiedustelun, Valvonnan ja Johtamisen -järjestelmän. Se siirtää puolustushaaran johtamisen analogisesta digitaaliseen koko valtakunnan alueella. IITVJ integroituu osittain myös lähinaapurien Ruotsin, Norjan ja Tanskan järjestelmiin. Kokonaisuus on suomalaista suunnittelua ja siinä hyödynnetään Ilmavoimien vuosikymmenten kokemusta sekä kotimaisten yritysten osaamista. Komentaja Jokisen mukaan IITVJ edustaa globaalistikin alan suorituskyvyn kärkeä. Nykyisessä ilmasodassa sensorifuusion tuottama informaatiomäärä kasvaa koko ajan ja Hornetin korvaajaksi 2020-luvulla valittava hävittäjä konetyypistä riippumatta kasvattaa sitä edelleen. Vaikka HX-hanke hallitsee julkisuutta, myös ilmatorjunnalle haetaan lisää suorituskykyä etenkin korkeusulottuvuuden mutta myös aluekattavuuden suhteen. Uuden ohjuksen tietopyynnöt ovat lähteneet useille valmistajille, joita ei kuitenkaan tarkemmin vielä määritellä. Tavoitetilana on 2030-luku. Ilmavoimien hankkeiden kevyintä päätä edustaa Vinkat korvaavan Grob G 115 E -alkeiskoulukoneen käyttöönotto, joka on vuoden verran jäljessä aikataulusta. Viiveen syinä ovat valmistajan täyden tuen puuttuminen käytettyinä Englannista ostetuille koneille, laitetoimitusten myöhästymiset sekä koneiden vaatiman työmäärän väärinarviointi mm. vikakorjausten takia. Ensimmäinen Patrian lasiohjaamolla modifioima Grob (GO-1) teki ensilentonsa uudessa varustuksessa 10. lokakuuta viime vuonna. GO-3 on ensimmäinen sarjakone ja koulutus aloitetaan tyypillä jo kuluvana vuonna. Ensi vuonnakaan ei päästä kokonaan eroon Valmet Vinka -kalustosta mutta 2021 koko Ilmavoimien alkeislentokoulutuksen pitäisi pyöriä Grobeilla. Patria on hankkinut Ilmavoimien koulutusta varten myös neljä Grob-simulaattoria, jotka voidaan verkottaa niin että kaikki ohjaajat voivat lentää yhdessä esimerkiksi samaa laskukierrosta. Laitteet ovat kotimaista tuotantoa. Kansainvälistyminen jatkuu Ilmavoimien kansainvälinen harjoittelu on ollut jo vuosia vilkasta ja samanlaisena se jatkuu kuluvana vuotena. Vuoden 2018 kohokohta oli osallistuminen Yhdysvaltain Red Flag -harjoitukseen Alaskassa. Siellä suomalaisohjaajat pääsivät vertaamaan tasoaan maailman huippuihin ja lentämään mm. viidennen sukupolven Lockheed Martin F-22 Raptor -stealth-hävittäjien kanssa. Jokisen mukaan Red Flag kehittikin laaja-alaisesti suomalaista hävittäjäosaamista. Harjoitukseen osallistuminen oli Ilmavoimien historian merkittävin logistinen operaatio kuuden Hornetin ja huoltoportaan mannertenvälisine siirtymisineen Eielson Air Force Baseen Alaskaan. Vuonna 2019 harjoittelu kotimaassa tähtää Ilmavoimien nykyisen liikkuvan taistelutavan ja varmennetun johtamisen kouluttamiseen. Mukana on myös puolustushaarojen välinen ns. Joint-yhteistyö. Ruska 19 -harjoituksessa on mukana myös ruotsalainen osapuoli ja länsinaapurin ilmatila on osana käytössä olevaa aluetta. Jo aiemmin kuluvana vuonna Ilmavoimat on osallistunut Ruotsin Flygvapenövning 2019 -harjoitukseen. Aivan uutta on Suomessa järjestettävä monikansallinen tulenkäyttöketjun testaus- ja todentamistapahtuma Bold Quest 1/19. Näitä harjoituksia on järjestetty jo pitkään ja nyt mukana on koneita Hollannista, Norjasta, Ranskasta, Saksasta, Tanskasta ja Yhdysvalloista. Suomi on mukana kahdella F/A-18 Hornet -hävittäjillä, joten mistään laajasta osallistumisesta ei ole kyse. Toiminta 13. - 24. toukokuuta keskittyy Rissalan ja Rovaniemen tukikohtiin sekä niiden läheisille harjoitusalueille. Bold Questiin kuuluu myös kovien ilmasta-maahan -aseiden käyttöä Rovajärven ampuma-alueella. Bold Quest testaa erilaisia viestintä- ja päätöksentekoketjuja taistelukentällä olevalta JTAC-ilmatulenjohtajalta (Joint Terminal Attack Controller) aina hyökkäävään koneeseen. Arctic Challenge Exercise 2019 limittyy 22.5. - 4.6. osittain päällekkäin Bold Questin kanssa. Osa osallistuvista joukoista onkin samoja. Rovaniemelle tukeutuu osastoja Tanskasta ja Yhdysvalloista. Johtovastuu on Ruotsilla ja mukana on yhdeksän valtiota yli sadalla lentokoneella. Kyseessä onkin suurin ilmasotaharjoitus Euroopassa kuluvana vuotena. Teksti Tero Tuominen Lue myös:
|
|||