Suomen Ilmavoimien toukokuussa 2025 virallisesti käynnistämä JETX-hanke on edennyt ensimmäisiin tarjouspyyntöihin. Puolustusvoimien logistiikkalaitos odottaa valmistajien tarjouksia vielä heinäkuun 2025 aikana. Uudet kevyet tai keskikokoiset liikesuihkukoneet korvaavat Ilmavoimien nykyiset Gates Learjet 35A/S (LJ) -liikesuihkukoneet vuoden 2026 aikana. Lentoposti.fi uutisoi JETX-korvaushankkeesta ensimmäisenä joulukuussa 2024.

Ilmavoimien ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen yhteisessä JETX-hankkeessa on määrä korvata täysimääräisesti kolmen nykyisen Gates Learjet 35A/S (LJ) -liikesuihkukoneen suorituskyky kolmella uudella kevyellä tai keskikokoisella liikesuihkukoneella. Hankittavat koneet tulevat olemaan monimoottorisia, sillä Ilmavoimien voimassa olevan ohjeistuksen mukaan hankittavassa kalustossa tulee olla vähintään kaksi moottoria. Lisäksi potkuriturbiinikaluston ei ole katsottu soveltuvan JETX-hankkeen suunniteltuun käyttöön.

Hankittavien koneiden ensisijainen tehtävä on korvata LJ-kaluston suorituskyky matkustajien ja kevyen rahdin kuljetustehtävissä, joita ne ovat viimeisinä palvelusvuosinaan pääasiassa hoitaneet. LJ-kalustolla on voitu suorittaa myös valokuvaus-, laskeumatiedustelu- ja elektronisen sodankäynnin lentoja sekä merivalvontalentoja. Aiemmin konetyyppiä on käytetty myös ilmamaaliammunnoissa maalinhinauskoneena.

JETX on täysin itsenäinen hanke eli se ei liity muihin käynnissä oleviin kalusto- tai ilma-alushankintoihin. Hankkeen valmistelujen aikana kuitenkin selvitettiin mahdollisia synergiaetuja, mutta muun muassa hankkeiden erilaisten luonteiden vuoksi ratkaisevaa hyötyä ei tunnistettu.

Toinen Suomessa käynnissä oleva liikesuihkukonehankinta on Rajavartiolaitoksen MVX-monitoimivalvontakonehanke, jossa ostetaan kaksi Bombardier CL-600-2B16 Challenger 650 -liikesuihkukonetta. Suomessa toimii Jetflite, jolla on vahva kokemus moderneista liikesuihkukoneoperoinnista. Kyseinen liikelentoyhtiö toimiikin yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa lentäjien koulutushankkeessa (Lue uutisemme aiheesta: Vartiolentolaivueen MVX-ohjaajien ja mekaanikkojen tyyppikoulutus alkoi - Suomessa kumppanina Jetflite).

Tyypillinen keskisuuri liikesuihkukone kuljettaa 8-10 matkustaja jopa 3500 merimailin eli jopa 6400 kilometrin etäisyydelle. Tämän kokoluokan liikesuihkukoneiden hinta vaihtelee konetyypistä riippuen 10-30 miljoonan euron välillä. JETX-hankkeen kokonaisarvo on lentokoneet ja eräät tukijärjestelyt huomioiden 49 miljoonaa euroa.

Ilmavoimat vastaa tulevan suorituskyvyn omistajana JETX-lentokalustolle asetettavista suorituskykyvaatimuksista sekä kaluston käyttöönotosta ja operoinnista. Hankittavien liikesuihkukoneiden kotikenttänä toimisi Satakunnan lennoston tukikohta Tampere-Pirkkalassa tai Helsinki-Vantaan lentoasema.

Uutta JETX-liikesuihkukonetta on määrä käyttää henkilöstön sekä rahdin kuljettamiseen. Pääasiallisesti lennot suuntautuisivat Helsinki-Vantaalta Keski-Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin. Liikesuihkukoneelta vaaditaan sopivuutta jopa 3400 kilometrin pituisille reiteille, jolloin se mahdollistaisi käytännössä suorat lennot Helsinki-Vantaalta Lissaboniin saakka. JETX-kalustoa on määrä käyttää yhteyskoneena myös kotimaan sisällä. Ilmavoimat täsmensi Lentoposti.fi:lle, että toimintamatkaminimin on oltava vähintään 1850 merimailia eli noin 3400 kilometriä.

Puolustusvoimat seuraa eri järjestelmien ja tuotteiden tuotekehitystä ja markkinaa aktiivisesti myös varsinaisten hanke- ja hankintavaiheiden ulkopuolella. Tässä roolissa on jo osittain tutustuttu markkinoiden tarjontaan. Valmisteleva hanke käynnistyi jo vuonna 2024, jolloin kartoitettiin markkinoilla olevaa kalustoa, huoltopalveluita ja määritettiin vaatimukset hankittavalle JETX-kalustolle.

Esitettyyn hinta- ja suorituskykyhaarukkaan mahtuisi esimerkiksi Pilatus PC-24, jonka hinta on noin 12 miljoonaa euroa. Sen toimintamatka on kuormasta riippuen noin 3800 kilometriä. PC-24 -koneessa on lisäksi Pilatuksen muista koneista tuttu kuormalavan lastaamisen mahdollistava rahtiovi.

Textronin valikoimasta vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi kevyemmän pään liikesuihkukoneet.

Sellaista edustaa mm. Cessna Citation Ascend, jonka hinta on noin 16 miljoonaa euroa ja toimintamatka kuormasta riippuen noin 3500 kilometriä. Enemmän toimintamatkaa tarjoaisi Cessna Citation CJ4 Gen3, jolla voisi lentää noin 4000 kilometrin päähän. Sen hinta on noin yhdeksän miljoonaa euroa.

Samaan kategoriaan kuuluu myös Embraer EMB-505 Phenom 300E, joka tarjoaa noin 12 miljoonan euron hintalapulla noin 3600 kilometrin toimintamatkan.

Suomessa on jo nykyisin käytössä Citation CJ4 sekä Phenom 300 -liikesuihkukoneita.

Puolustusvoimat ei ole toistaiseksi kommentoinut konetyyppivaihtoehtoja eli JETX-liikesuihkukone voi olla myös jokin muu kuin edellä mainittu vaihtoehto. Soveltuvien liikesuihkukoneiden valmistajia ovat ainakin Bombardier, Cessna, Dassault, Embraer, Gulfstream ja Pilatus.

Soveltuvuus lentoihin halki Euroopan voisi tarkoittaa myös suurempaa liikesuihkukonetyyppiä, jolla voitaisiin lisäksi suorittaa lähes kaikki valtionjohdon kuljetustarpeet. Tällöin hintaraja voi tulla nopeasti vastaan, kun hankintaan sisältyy lentokoneiden lisäksi myös muita tuotteita ja palveluita. Valtiolla on sopimus tilauslentopalveluista vuoteen 2025 saakka Jetfliten kanssa.

Hankkeen teknisestä, kaupallisesta ja juridisesta valmistelusta vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Se osallistuu myös lentokaluston käytön aikaisen ylläpidon suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Parhaillaan logistiikkalaitos odottaa eri valmistajilta vastauksia JETX-hankkeen osalta 9. heinäkuuta 2025 mennessä. Saatujen vastausten perusteella syyskuussa 2025 lähetetään lentokonevalmistajille tarjouspyynnöt niistä konetyypeistä, jotka annettujen vastausten perusteella täyttävät Puolustusvoimien vaatimukset. Kun vastaukset tarjouspyyntöihin on saatu, arvioidaan konekandidaatit tarjousinformaation ja evaluaatiolentojen perusteella.

Hankittavan kaluston toimitukset pyritään sovittamaan LJ-kaluston poistamisen aikatauluun, joka on suunniteltu tapahtuvaksi vuoden 2026 aikana. Uuden kaluston toimitusaikataulun ja koulutusjärjestelyjen tarkentuessa Ilmavoimat tarkentaa aikataulua tarvittaessa.

JETX-hankkeen alustava tarjouspyyntö sisältää kriittiset, ensisijaiset ja toissijaiset vaatimukset, jotka toimitetaan hyväksytyille ehdokkaille osallistumishakemusvaiheen jälkeen. Kriittisten vähimmäisvaatimuksien täyttämisestä ei neuvotella. Lentokoneet arvioidaan ensisijaisesti niiden soveltuvuudella henkilökuljetukseen ja toissijaisesti kevyen rahdin kuljetuskyvyn osalta. Rahdin kuljetusvaatimukset määritellään tai jätetään pois arvioinnista neuvottelujen perusteella.

 Arviointien tarkoituksena on vahvistaa alustavassa tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten täyttyminen. Arviointiohjelman yleisenä periaatteena on keskittyä Suomen ilmavoimille tärkeisiin käytännön kysymyksiin ja käsitellä niitä samoin perustein ja samoilla menetelmillä kuin Ilmavoimien normaalissa käytössä.

Arviointi varmistaa tarjotun lentokonetyypin soveltuvuuden suunniteltuun käyttöön Suomen toimintaympäristössä sekä elinkaarikustannuksiltaan. Arvioinnin toisessa vaiheessa todennetaan lentokoneen suoritusarvot koelennoilla.

Hankinta sisältää myös alustavan varaosien toimituksen ensimmäisen kolme käyttövuoden ajaksi. Mukana on myös puitesopimus varaosien saamisesta toiminnan tukemiseksi ensimmäisen neljän käyttövuoden ajaksi sekä puitesopimuksen korjattavien komponenttien korjauksesta tai vaihdoista neljän käyttövuoden ajan. Niiden lisäksi mukana on koulutustarpeiden täyttäminen sekä ohjelmisto jatkuvan lentokelpoisuuden varmistamiseksi palveluna viiden ensimmäisen käyttövuoden ajaksi.

 
Ilmavoimat vastaanotti ensimmäisen Learjetin syyskuussa 1982

Suomen Ilmavoimat vastaanotti ensimmäisen Gates Learjet 35A/S -koneensa syyskuussa 1982. Tuolloin LJ-1 saapui Yhdysvaltain Wichitasta ja laskeutui silloiseen Kuljetuslentolaivueen tukikohtaan Uttiin. Viimeisin kolmesta Learjetista saapui Uttiin 2. marraskuuta 1982. Learjetit korvasivat korvasivat neuvostoliittolaisvalmisteiset Iljushin Il-28 -koneet.

Suomen Ilmavoimat oli Learjet 35A/S:n ensimmäinen sotilasasiakas ja valmistaja varustelikin koneet mm. ulkoisen kuorman kantamisen mahdollistavilla siipiripustimilla sekä alarungon valokuvausikkunoilla.

LJ-kalustoa on käytetty Ilmavoimissa laajasti materiaali- ja henkilökuljetuksiin, minkä lisäksi niillä on valmius suorittaa valokuvaus- ja laskeumantiedustelu- ja elektronisen sodankäynnin lentoja sekä merivalvontalentoja. Aiemmin konetyyppiä on käytetty myös ilmamaaliammunnoissa maalinhinauskoneena.

Ilmavoimat on modifioinut ja päivittänyt LJ-kalustoa viimeksi ainakin vuosina 2009, 2013 ja 2018, jolloin niiden värityskaavio muuttui harmaaksi.

Viimeinen Learjet 35A valmistui vuonna 1994 ja nykyisin varaosien saannissa on haasteita. 

Maaliskuussa 2022 Bombardierin tehtaalta rullasi ulos viimeinen Learjet 75 Liberty -liikesuihkukone. Bombardier lopetti tuolloin perinteikkään Learjetin valmistuksen, joita lähti 59 vuoden aikana linjalta maailmalle yli 3000 kappaletta.

Suunnitelmat nykyisen LJ-kaluston tulevaisuuden käytöstä tarkentuvat uuden kaluston toimitusajan tarkentuessa ja myynti on yksi vaihtoehto. Koneita on niiden hankinnan yhteydessä kuitenkin modifioitu merkittävästi mm. asentamalla ripustimet. Näiden modifikaatioiden myötä kaluston hyödyntämisessä siviili-ilmailussa voi olla rajoitteita. MH

Lue myös: