Helsinki-Vantaan lentoasemalla alkaa vuodenvaihteen jälkeen hurja ja haasteellinen vuosi, kun keskiterminaalin rakennustyöt käynnistyvät tammikuussa. Rakennustyömaa on alueella, jonka kautta lähes jokainen matkustaja saapuu tai poistuu lentoasemalta. Suunnitteluvaiheessa onkin kiinnitetty erityistä huomiota juuri matkustajapolkujen toimivuuteen remontin aikana.

”Vuosi 2019 on historiallinen. Sen aikana otetaan käyttöön uutta kapasiteettia ja palvelutasoa. Samalla kehitysohjelma siirtyy uuteen vaiheeseen”, avaa Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.

 Finavia on siis päättänyt käynnistää kesällä 2017 esitellyn hankkeen mukaisen keskiterminaalin rakennushankkeen. Se toteutetaan ns. allianssimallilla, jossa ovat Finavian lisäksi mukana rakennusyhtiö SRV, ALA Arkkitehdit, HKP Arkkitehdit ja insinööritoimisto Ramboll.

Kokonaisuudessaan Helsinki-Vantaan kehityshankkeen investointi on noin miljardi euroa. Tästä keskiterminaalin osuus on noin 400 miljoonaa euroa.

Finavia sai vuonna 2014 miljardihankkeeseensa 200 miljoonaa liikenne- ja viestintäministeriöltä, jonka lisäksi hankkeeseen on saatu 10 miljoonan euron EU-tuki. Muutoin kyseessä on puhtaasti Finavian investointi, joka rahoitetaan tulevilla rahavirroilla sekä lainoituksella.

Investoinnit ei heijastu lippujen hintoihin. Finavian mukaan laajennushankkeesta huolimatta lentoasema säilyy jatkossakin kilpailukykyisenä.

 Kehitysohjelman pääpaino siirtyy nyt asematason terminaalilaajennushankkeista lentoaseman edustalle aivan keskelle ns. matkustajapolkua. Kyseessä on kehitysohjelman kenties haasteellisin vaihe, sillä matkustajakokemus linkittyy työmaan sijainnin takia hankkeeseen erittäin vahvasti.

 ”Kehitysohjelma on tähän saakka edistynyt myötätuulessa. Olemme pysyneet aikataulussa ja budjetissa eikä eteen ole tullut isompia poikkeamia. Edessä on kuitenkin isoja haasteita, kun painopiste siirretään airsidelta landsidelle. Tällä on väistämättä vaikutuksia matkustajakokemukseen”, jatkaa Hansson.

Nykyisen Helsinki-Vantaan terminaalin T2 eteen tulevan keskiterminaalin noin 40 000 neliömetrin kokoiseen uudisosaan rakennetaan tilat lähtöselvitystä, turvatarkastusta, matkatavaroiden luovutusta ja matkustajien vastaanottamista varten.

Sinne tulee myös ns. multimodaalinen matkakeskus, joka yhdistää eri liikennemuodot yhden katon alle. Havainnekuvissa näkyy myös varaus matkustajille suunnatulle hotelli- ja kongressirakennukselle. Sen mahdollinen toteuttaminen ei liity nykyiseen investointiohjelmaan.

”Terminaalin kapasiteetti kasvaa ja samalla tilaan tulee väljyyttää. Nykyinen T2-terminaali muuttuu kokonaan turvatarkastuksen jälkeiseksi tilaksi. Arkkitehtuuriltaan laajennuksessa on haluttu suosia suomalaista designia, luontoa ja materiaaleja. Ylläpidollisesti hanke toteutetaan hyvin ratkaisuin kestämään käyttöä ja kulutusta sekä helppoa ylläpitoa ajatellen. Laajennus tukee asiakaskokemusta ja on tulevaisuuden lentoasema”, kuvailee Hansson.

Matkakeskuksesta tulee Kehäradan asemalle terminaalista uusi kolmas kulkuväylä. Sen varaus tehtiin valmiiksi jo Kehärata-hankkeen yhteydessä. Myös muut mahdolliset tulevat raideyhteydet on huomioitu.

Finavialla on yhteinen näkemys liikenneviraston kanssa tulevaisuuden mahdollisista raidelinjauksista ja liukuportaiden ja hissien mitoitus on tehty junaliikenteen kasvua ajatellen.

Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kaukoliikennejunien kulkeminen Helsinki-Vantaan kautta, Tampereelle kulkeva ns. Lentorata sekä itärata. Myös ns. Tallinna-tunnelin huomioimista hankkeessa on väläytelty.

Tulevaisuudessa kasvavaksi arvioidun miehittämättömän ilmailun lentolaitteiden saapumista lentoasemalla ei kuitenkaan ole huomioitu vielä tässä vaiheessa. Drone-liikenteen kehittyminen on nopeaa mutta sitä ei vielä nähty tarpeelliseksi suunnitelmissa.

Laskualustan järjestäminen lienee kuitenkin tarvittaessa helposti toteutettavissa, jos miehittämättömän ilmailun mahdollistamat ilmataksit lähtevät toden teolla lentoon.

Niitä kuitenkin on määrä koekäyttää Helsinki-Vantaan lentoasemalla jo vuoden 2019 aikana, kun Volocopter lentää koelentoja GOF U-space -hankkeessa (Uutisemme aiheesta: Merkittävä dronekokeilu Suomeen – luvassa lentorahtia Viroon ja ilmataksi Helsinki-Vantaalta).

Keskiterminaalin rakennushankkeen on määrä valmistua vuoden 2021 lopulla, jonka jälkeen luvassa on merkittävästi lisätilaa lentoaseman toimintoihin. Terminaali 2:n nykyiset lähtö- ja tuloaulat muuttuvat täydellisen muodonmuutoksen jälkeen porttialueeksi. Kyseisen muutosalueen koko on noin 35 000 neliömetriä ja sen on määrä valmistua vuotta myöhemmin eli vuoden 2022 lopulla.

 Ennen hankkeen valmistumista terminaalin eteen tulee kuitenkin 4,3 hehtaarin kokoinen rakennustyömaa, joka rajataan noin kilometrin pituisella aidalla. Vertailukohtana hankkeen laajuudelle voi käyttää vaikka Helsingin keskustan Esplanadin puistoa, jonka koko on noin 1,7 hehtaaria.

Työmaalle kaivetaan noin 28 000 kuutiometrin kokoinen kuoppa. Maa-aines ja paikalla nyt olevien pysäköintitalojen P1 ja P2 purkamisesta syntyvä betonimurska hyödynnetään muualla lentoaseman alueella.

”Hankkeessa on tarvittu paljon ennakkosuunnittelua niin tuotannollisesti kuin matkustajakokemusta ajatellen”, täsmentää Hansson.

Alunperin lentoaseman kehityshankkeessa tähdättiin palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020. Kyseinen 20 miljoonan raja ylitetään kuitenkin jo kuluvan vuoden 2018 aikana.

Matkustajamäärän ennustetaan kasvavan vuosittain noin kahdella miljoonalla matkustajalla. Sen myötä 30 miljoonaan rajapyykki ylitettäisiin näillä näkymin lähestyttäessä vuotta 2030.

”Matkataan sinne vastuullisesti ja otetamme vakavasti sekä ympäristö- että sosiaalisen vastuun. Lentoasema tähtää kokonaan hiilineutraaliksi uusiutuvan energian kautta. Lähtökohtana ovat korkeat ympäristökriteerit”, painottaa Hansson kasvusuunnitelmista.

Ilman mahdollista lamakautta nykyennusteen mukaan Helsinki-Vantaalta kulkisi vuonna 2040 vuosittain jo lähes 40 miljoonaa matkustajaa.

”Nykyisillä kasvulaskelmilla ja kehitysohjelmalla päästään todella pitkälle. Kilpailu on tiukkaa ja Eurooppaan valmistuu myös muita isoja lentoasemia. Asiakkaita voitetaan palvelukokemuksella” avaa Hansson kasvulukuja.

"Nykyisellään strategian pääpaino on tärkeimmän kumppanin kanssa Aasiassa. Uusia avauksia haetaan ja Pohjois-Amerikasta tulee tasapainoa. Lokaatio, lokaatio, lokaatio Aasiaan nähden on kuitenkin Helsinki-Vantaan vahvuus. Lappi on myös mukana kasvussa aasialaismatkustajien osalta

 

 Kolmas vaihe käyttöön ja neljäs käyntiin

Helsinki-Vantaan palvelutaso paranee ja kapasiteetti kasvaa, kun kehityshankkeen vaiheen kolme käyttöönotto etenee. Ensi vuoden alussa käynnistyvä keskiterminaalin rakentaminen on Helsinki-Vantaan kehityshankkeen vaihe 4.

Vaihe kolmen käyttöönotto sisältää terminaalin Non Schengen -kaukoliikennelaajennuksen aukion käyttöönoton helmikuussa 2019 sekä länsisiiven ensimmäisen osan käyttöönoton toukokuussa 2019. Jälkimäinen osa länsisiivestä otetaan käyttöön marraskuussa 2019. Kaikkiaan luvasssa on 16 uutta laajarunkokoneille sopivaa matkustajasiltapaikkaa.

Rajatarkastusjonoihin on luvassa helpotusta kesäkuussa 2019, kun rajatarkastuslaajennus otetaan käyttöön T2:n ja TOKE:n välissä (lue aikaisempi uutisemme aiheesta: Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuslaajennus käynnistyy – Rajavartiolaitos saa lisätiloja ).

Kehitysohjelman valmistumisen myötä lentoaseman laajarunkokapasiteetti kaksinkertaistuu ja kellarin matkatavaran käsittelykapasiteetti kasvaa 50 prosentilla.

Terminaalien pinta-ala kasvaa lähes puolella eli noin 103 000 neliömetrin verran. Kokonaispinta-ala olisi vuonna 2020 jo huimat 250 000 neliömetriä.

Mittavat vaikutukset matkustajapolkuihin ja liikennejärjestelyihin

”Hanketta on valmisteltu pitkään. Jo vuonna 2016 asetettiin tavoitteita, joiden avulla matkustajakokemus pysyisi erittäin korkealla tasolla. Kyseiset kriteerit olivat mukana myös suunnittelukilpailussa. Kyseessä on haastava paikka ja työmaa on iso. Huolimatta suunnitelmista haittaa tulee olemaan. Käytännössä se on melua, pölyä ja muutoksia liikennejärjestelyissä ja matkustajapoluissa”, sanoo, projektipäällikkö Tuomo Lindstedt.

Keskiterminaalin rakentaminen vaikuttaa liikennejärjestelyihin ja matkustajien liikkumiseen seuraavan 2-3 vuoden ajan. Lentoasemalle saapumiseen on remontin ajan varattava aiempaa enemmän aikaa. Finavia kehottaa matkustajia seuraamaan tiedotusta yhtiön verkkosivuilla, varaamaan enemmän aikaan saapumiseen sekä autoilijoita varaamaan netissä pysäköintipaikan etukäteen.

Tammikuussa 2019 terminaaliin asennetaan suojaseiniä ja alueita eriytetään. Näiden ratkaisuiden avulla Finavia takaa turvalliset työskentely- ja liikenenolosuhteet kaikille osapuolille. Finavia on palkannut 15 henkilöä opastamaan matkustajia oikeisiin paikkoihin muuttuvien järjestelyiden ajalle.

Keskiterminaaliremontin vaikutuksia matkustajakokemukseen vähentää suuri vaihtomatkustajien määrä, He eivät välttämättä havaitse lainkaan työmaan tuomia ongelmia.

Ensimmäiset vaikutukset koskettavat omalla autolla lentoasemalle saapuvia, sillä terminaalin läheisimmät pysäköintihalli P1/P2 puretaan ja niiden käyttö päättyy 7. tammikuuta 2019 (Lue aikaisempi uutisemme pysäköintitalojen purkamisesta: Helsinki-Vantaan pysäköintijärjestelyt mullistuvat kun parkkihallit P1 ja P2 puretaan tammikuussa).

Muutos on iso, kun terminaalin välittömään läheisyyteen ei voi enää pysäköidä. Auto jätettävä kauemmas esim P3:een oltaessa vastassa saapuvaa matkustajaa. Jalan kuljettava matka kasvaa noin 200-300 metriä.

Purettava P1/P2 -pysäköintihalli on otettu käyttöön vuonna 1989 ja siellä on 2000 autopaikkaa. Niiden poistuma on huomioitu aiemmin valmistuneen pysäköintitalo P5:n noin 3000 pysäköintipaikan kokoisella laajennuksella. Kokonaisuudessaan lentokentällä on tällä hetkellä noin 14 000 pysäköintipaikkaa.

Finavia rakennuttaa keskiterminaalihankkeen yhteydessä myös uuden 1800 paikkaa sisältävän parkkihallin, joka avautuu vuonna 2020. Se tulee nykyisen P5 pysäköintitalon viereen ja lentoaseman autoliikenne ohjataan kulkemaan pohjakerroksessa sen läpi.

Kaikki pysäköinti keskitetään siis P3, P5 ja P4 pysäköintialueille. Näiden ja terminaalin välillä kulkee ilmainen Finavian sukkulabussi. Edellisten P-alueiden lisäksi tarjolla on useamman toimijan ylläpitämiä etäpysäköintialueita.

Seuraava näkyvä vaihe on maalis-huhtikuussa 2019 tehtävä muutos, jonka jälkeen taksiasema siirtyy terminaalin pohjakerrokseen. Samalla terminaalin 2 matkustajien jättämispaikka muuttaa nykyiseltä sillalta kerrosta alemmas tulokerroksen edustalle (havainnekuva oikealla).

Mikäli tämä silmukkamainen alue ruuhkautuu, on Finavia valmis varaamaan sen vain takseille ja ohjaamaan terminaalille henkilöautoilla saapuvan jättöliikenteen kauemmaksi.

 Toukokuussa 2019 loput T2-terminaalin edustan ramppialueesta ja ajosilloista puretaan. Linja-autoliikenne siirtyy Scandic-hotellin (TOKE) edustalle.

Vuoden 2019 aikana paras kulkuväline lentoasemalle saapumiseksi on mahdollisesti kehäradan junayhteys, johon rakennustyöt eivät vaikuta. Rautatieasemalle johtavaa terminaalien T1 ja T2 välistä yhdyskäytävää väljennetään siirtämällä sillä nyt sijaitsevat palvelupisteet pohjakerrokseen.

Lue myös: