Suomi on valmis osallistumaan Islannin ilmavalvontaan yhdessä Ruotsin kanssa. Asiasta kertoi pääministeri Jyrki Katainen tiistaina pohjoismaisen pääministerikokouksen yhteydessä. Operaatio edellyttää vielä käsittelyä eduskunnassa. (uutinen päivittynyt)

Valvontavuoro koittaisi vasta vuonna 2014. Suomi ja Ruotsi kertovat nyt Islannille olevansa valmita lähettämään hävittäjiä saarivaltion ilmatilaa valvomaan. Islannilla ei ole omia ilmavoimia.

Icelandic Air Policing and Surveillance (ISLAPS) on vuonna 2008 alkanut NATO-operaatio, joka käynnistettiin Islannin pyynnöstä. Venäläiset koneet loukkasivat maan ilmatilaa useita kertoja amerikkalaisten lähdettyä 2006 Keflavikin tukikohdastaan.

Operaatioon on osallistunut useiden maiden ilmavoimien koneita, tämän vuoden syksyllä mm. Portugalista (kuva). Sotilasliittoon kuulumattomat Suomi ja Ruotsi olisivat mukana pohjoismaisen yhteistyön merkeissä NATO-maa Norjan valvontavuorolla.

Suomelle osallistuminen Islannin ilmatilanvalvontaan tarkoittaisi kahdesta neljään Boeing (McDonnell Douglas) F/A-18 Hornet -hävittäjän lähettämistä kerran vuodessa kolmeksi viikoksi Islantiin. Lisäkustannukset normaaliin lentämiseen verrattuna olisivat noin miljoona euroa vuodessa.

Ilmavoimilla on kyky lähettää juuri tämän kaltaisia pieniä Hornet-osastoja ulkomaille. Tätä on testattu käytännössäkin kesällä 2009 Saksassa pidetyssä harjoituksessa. Se huipensi ilmavoimien ulkomaille tukeutumiskykyä rakentaneen Muuttolintu-projektin.

Suomi siis osallistuu valvontaan yhdessä Ruotsin kanssa. Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki kertoo, ettei tehtävänkuvaa ole Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Lauri Purasen mukaan tarkemmin määritetty.

"Vielä emme tiedä tehtävää, vaan hallitus päättää siitä myöhemmin. Lähtökohtaisesti vähintään harjoitellaan erilaisia hävittäjätorjunnan operaatioita yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa", Puranen totesi.

"Kolmella koneella ja 30-40 hengen osastolla sinne lähdetään. Kokonaiskustannukset ovat noin 300 000 euroa ja siihen lasketaan siirtymiset paikalle, henkilöstön korvaukset ja liikuttamiset. Lentotunnit tähän tulevat vielä päälle, mutta kotimaassakin niitä tulisi joka tapauksessa. Kaikki tunnit Islannissa käytetään hyväksi lentokoulutuksessamme", Puranen arvioi Ruotuväelle.

Esimerkiksi se on avoinna, lentäisivätkö suomalaiset Hornetit Islannin valvontatehtävissä aseistettuna. Periaatteessa useimmissa ilmavoimissa hälytyslähdöt tunnistustehtäviin (QRA, Quick Reaction Alert) lennetään ohjukset mukana ja tykki ladattuna. Näin myös Suomessa.

Osallistuminen Islannin ilmavalvontaan on herättänyt jo pitkään runsaasti keskustelua ja vastustusta. Useat poliitikot ovat jo tänäänkin ehättäneet tuomita Kataisen ratkaisun. Koneiden lähettäminen edellyttääkin vielä käsittelyä Eduskunnassa.

Samalla on nostettu esiin Ilmavoimien osallistuminen Baltiassa järjestettyihin Baltic Region Training Event -harjoituksiin. Asia on ilmeisesti tullut monille päättäjillekin jälkikäteen yllätyksenä, vaikka Ilmavoimat on tiedottanut osallistumisesta jo ennen harjoitusten alkua. Myös Lentoposti.fi on kertonut BRTE-harjoituksista.

Kansalaisetkin ovat ymmällään Islanti-operaation suhteen. Reserviläisliiton teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan ilmavalvontaan lähteminen ei innosta suomalaisia.

Innolink Research Oy:n 18.-24. lokakuuta tekemässä tutkimuksessa selvisi, että vain viidennes (22 %) suomalaisista kannattaa osallistumista Islannin ilmavalvontaan. Lähes puolet (42 %) suhtautuu valvontaoperaation kielteisesti ja peräti 36 prosenttia ei osaa ottaa siihen kantaa.

Lue myös: