Helsinki-Vantaan lentokentän lentomelulle altistuvien asukkaiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Syynä tähän ovat lentomelualueessa tapahtuneet siirtymät ja se, että useampi alueen kunta sijoittaa uusia asuinrakennuksia eli täydennysrakentaa lentomelualueelle.

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ovat kaavoittaneet uusia asuinalueita Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueille. Kyseiset tiedot pohjautuvat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin koostamaan vuosittaiseen melunhallinnan seurantaraporttiin.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vetämässä Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmässä seurataan vuosittain lentoaseman melutilannetta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Traficom on huolissaan siitä, että lentoaseman melualueella asuvien kansalaisten määrä kasvaa vuosittain.

Nyt julkaistun, kuntien osalta vuotta 2020 ja Finavian osalta vuotta 2019 koskevan seurantaraportin mukaan melualueella asuvien määrä on noussut edellisten vuosien tapaan, mutta myös ratkaisuja haetaan aktiivisesti.

Kuntien toimittamista indikaattoritiedoista käy ilmi, että lentoaseman melualueen asukasmäärä tulee lähivuosina lisääntymään täydennysrakentamisen tai asuinalueen tiivistämisen seurauksena. Yli Lden 55 dB:n melualueelle aktiivisesti täydennysrakentavat Espoo, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula ja Vantaa.

Asuinrakentaminen tiivistyy myös Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueen välittömässä tuntumassa eli niin kutsutulla puskurivyöhykkeellä. Puskurivyöhykkeelle uusia asuinalueita kaavoittavat kaikki alueen kunnat Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta.

”Asuinrakentaminen on tiivistynyt vuosi vuodelta Helsinki-Vantaan lentoaseman välittömässä tuntumassa. Monet alueen kunnat täydennysrakentavat melualueelle. Suuntausta ei voi pitää toivottavana, sillä melualueella asumisella on yhteys melun aiheuttamiin terveyshaittoihin, muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä kognitiivisiin haittoihin," sanoo Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmää vetävä, Traficomin johtava asiantuntija Outi Ampuja.

Lentomelua hallitaan muun muassa uudistamalla konekantaa aiempaa hiljaisempiin konemalleihin, vähämeluisemmilla lentomenetelmillä, rakennusteknisin keinoin sekä maankäytön ja kaavoituksen avulla.

 "On hyvä, että yhteistyöryhmässä ovat koolla kaikki Helsinki-Vantaan melunhallinnan kokonaisuuden kannalta olennaiset tahot. Yhteistyö lentomelun hallitsemiseksi on tärkeää ja tuo läpinäkyvyyttä eri toimien vaikuttavuudesta melutilanteeseen”, sanoo Traficomin kestävä ja puhdas ympäristö -verkoston johtaja Jarno Ilme.

Liikenne- ja viestintävirasto toteaa raportissaan, että olisi yhteiskunnallisesti kaukonäköisempää hillitä melulle altistuvien asukkaiden määrän kasvamista ennen kuin joudutaan tekemään ratkaisuja, joiden seurauksena jokin osapuoli joutuu kohtuuttomaan tilanteeseen. Uuden asuinrakentamisen kaavoittaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman puskurivyöhykkeelle voi vaikeuttaa pitkällä tähtäimellä jopa Suomen saavutettavuutta.


Puskurivyöhykeajattelu on saanut jalansijaa alueen kunnissa

Rakennustekniset keinot ovat tehokas keino asukkaiden suojaamiseksi lentomelun haitallisilta vaikutuksilta sisätiloissa. Lentomelualueelle rakennettavilta uudiskohteilta edellytetään melusuojausta lentomelua vastaan.

Lentomelu koetaan häiritsevänä myös lentomelualueen välittömässä tuntumassa. Yhä useampi alueen kunnista onkin vapaaehtoisesti huomioinut ajatuksen puskurivyöhykkeestä kentän lentomelualueen tuntumassa.

Puskurivyöhykeajattelua toteutetaan käytännössä esimerkiksi uusien asuinrakennusten normaalia tiukempina äänieristysmääräyksinä. Puskurivyöhykkeen tarkoituksena on varautua ennakolta muun muassa kiitoteiden liikennejakauman vaihteluihin, joiden johdosta melualueessa tapahtuu siirtymiä ja mikäli lentoliikenne jatkaa tulevaisuudessa kasvuaan, myös melualueen koossa voi tapahtua muutoksia.

Melunhallinta on pitkävaikutteista työtä

Koronaviruksen aiheuttaman pandemiatilanne on vaikuttanut lentoliikenteeseen mutta Finavian toimittamat indikaattoritiedot koskevat vuotta 2019, joten pandemian vaikutukset eivät näy tässä tarkastelussa. Melutilannetta arvioitaessa on hyvä muistaa, että muun muassa maankäytön ja kaavoituksen ratkaisut ovat pitkävaikutteisia. 

”Yhteistyöryhmässä käydään hyvää ja avointa keskustelua ja vaihdetaan tietoa sekä hyviä käytäntöjä, joka on tärkeää toimivien ja ajallisesti pitkälle kantavien ratkaisujen löytämiseksi”, kertoo Outi Ampuja. 

Eurocontrol arvioi, että Euroopan maissa lentoliikenteen operaatiomäärät olisivat vuonna 2024 samalla tasolla kuin pandemiaa edeltävällä ajalla.

Helsinki-Vantaan melunhallintaryhmä seuraa indikaattoreiden tuottaman tiedon kautta, miten lentoaseman meluntorjuntatavoitteen ennakoidaan tulevaisuudessa toteutuvan ja mitä toimenpiteitä eri viranomaiset ja muut toimijat ovat tehneet ja tulevat tekemään lentoliikenteen melun ja sen haittavaikutusten vähentämiseksi tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti.

Yhteenvetoon on koottu Finavian ja alueen kuntien toimittamat indikaattoritiedot, joiden kautta seuranta tehdään.

Helsinki-Vantaan melunhallinnan yhteistyöryhmän jäsenet ovat: Liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, AVI, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Puolustusvoimat, alueen kunnat (Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Järvenpään kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Keravan kaupunki, Nurmijärven kunta, Sipoon kunta, Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki), Finavia, Fintraffic Lennonvarmistus Oy ja suurimmat lentoyhtiöt sekä Liikenne- ja viestintävirasto.