Lapin matkanjärjestäjät menettävät tuloja huonojen lentoyhteyksien ja riittämättömän kapasiteetin takia. Yrittäjät ovat turhautuneita huonoihin reittilentoyhteyksiin, jotka ovat heikentyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Supistamisen sijaan kaivataan lisää kansainvälisiä reittiyhteyksiä sekä kilpailua. 

Lapinmatkailun kasvupotentiaali nähdään merkittäväksi mutta alustavasti tehdyt suunnitelmat ovat ristiriidassa toiveiden kanssa, kun osaa maakuntakentistä uhkaa sulkeminen. 

Suomen lentoliikennestrategian väliraportti perustelee ohuilla kotimaan matkustajavirroilla maakuntakenttien mahdollista sulkemista tai Finavian ylläpitämän lentoasemaverkoston ulkopuolelle jäämistä. Väliraportin mukainen kotimaan lentoliikenteen laskuennuste ja sen pohjalta tehtävät päätökset ovat ristiriidassa matkailualan tämän hetkisen kehityksen ja kasvupotentiaalin kanssa.

Lapin liiton tuore kyselytutkimus nostaa esiin uusia näkökulmia. Tutkimuksen mukaan Lapin matkailukysyntää jää hyödyntämättä toimimattomien lentoyhteyksien takia ja mahdollinen kasvupotentiaali olisi vielä tätäkin merkittävämpää.

Tehdyn selvityksen mukaan jopa 84% Lappiin suuntaavista kansainvälisistä matkanjärjestäjistä on menettänyt myyntiä huonojen lentoyhteyksien takia viimeisen kahden talvikauden aikana.

"Ongelmallinen tilanne on jatkunut jo vuosia, mutta viimeisen parin vuoden aikana tilanne on heikentynyt entisestään. Kyselyn tulokset vahvisti sen, mitä olemme jo kuulleet kentältä. Ilmiön  laajuus oli kuitenkin yllätys sekä matkanjärjestäjien näkemä kasvupotentiaali Lapin matkailulle", kertoo Lapin liiton maakuntainsinööri Hanne Junnilainen.

"Erityisen kummalliselta on tuntunut lentoliikennestrategian laskutavoitteet kotimaan liikenteen osalta, vaikka Lapin lennoille kysyntää on enemmän mitä tarjontaa ja sen päälle matkailun kasvupotentiaali on valtava", kummastelee Junnilainen.

Yrittäjät harmittelevat markkinointipanostusten turhuutta, kun yhteyksiä Lappiin ei ole tarjolla riittävästi. Lähes kaikki kyselyyn vastaajat olivat tyytymättömiä reittilentoyhteyksiin. Vastaajien mukaan lennoille ei ole tarpeeksi paikkoja ja erityisesti tyytymättömyyttä herättäneen Finnairin kapasiteetti saisi kasvaa.

"Eräs ihan merkittävän kokoinen matkanjärjestäjä sanoi kasvaneensa Lappiin viime kaudella 300%, mutta arvioi että hyvien lentoyhteyksien kanssa kasvu olisi voinut olla 600%", täsmentää Junnilainen

"Finnairin kanssa keskusteluja on käyty jo pitkään, mutta tilanne ei ole parantunut. Lisäksi Norwegiania on informoitu kyselyn tuloksista. Toivottavasti kysyntään ruvettaisiin vastaamaan", toivoo Junnilainen.

Ongelmiksi nähdään myös Helsingin kautta tehtävän stop-over -matkustuksen mahdottomuus sekä lyhyen vaihtoajan aiheuttama kiireys. Tärkeänä seikkana esille nousee myös japanilaismatkustajille tarjottavat saman päivän toimivat lentoyhteydet Lappiin.

"Lappi on suosittu kohde japanilaisille erityisesti talviaikaan ja tämänhetkinen kysyntä tuntuu olevan tarjontaa suurempi", kertoo JAL:n Suomen ja Pohjois-Euroopan apulaismyyntijohtaja Markku Hasegawa.

Hasegawalla ei ollut käytettävissään viimeisimpiä tarkkoja lukuja mutta JAL:n Japanin toimiston mukaan Lappiin olisi tarjolla enemmänkin matkustajia. Hasegawa arvioi myös, että kysyntä on kasvanut JAL:n Narita-Helsinki -reittiavauksen myötä.

Matkanjärjestäjät pitävät Lapin matkailutuotetta erittäin laadukkaana ja sesonkia olisi  mahdollisuus pidentää. Pullonkaulana nähdään riittämättömät lentoyhteydet.

Lapin matkailu on kasvanut tasaisesti 5 % vuosivauhtia (rekisteröidyt yöpymiset). Tällä hetkellä lentoyhteyksistä täysin riippuvainen kansainvälinen matkailu on myös Suomen nopeiten kasvava vientituote.

Useiden matkanjärjestäjien mielestä Lapin lentoliikennettä ja lentoasemainfrastruktuuria pitäisi lakkauttamisen ja sesonkiluonteisuuden sijasta kehittää esim. suorien kansainvälisten reittiyhteyksien, kilpailun lisäämisen ja yhteistyön avulla.

Lentojen hinnat ovat liian korkeita

Kaupan menetykset ja tyytymättömyys koskettavat erityisesti reittilentoja käyttäviä
matkanjärjestäjiä. 28 matkanjärjestäjää arvioi menetetyn kaupan suuruutta: he olivat menettäneet keskimäärin 52% omasta Lapin myynnistään.

Pelkästään 12 vastaajan yhteenlaskettu menetetty kauppa oli arvoltaan 2,7 miljoonaa euroa. Suurimpina syinä kaupan menetykselle pidettiin lentojen korkeita hintoja suhteessa kilpaileviin matkakohteisiin sekä kapasiteetin puutetta.

Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että Lapin reittilentojen tarjonta ei vastaa edes olemassa olevaan kysyntään. Tuloja menettäneet yrittäjät olivat käyttäneet reittilentoja.

Menetetyn kaupan lisäksi kansainväliset matkanjärjestäjät näkevät Lapin matkailulla erittäin merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Jos lentoreittiyhteydet olisivat toimivat ja hinta kilpailukykyinen suhteessa kilpaileviin kohteisiin, potentiaalia arvioineet matkanjärjestäjät uskoivat 15‐200 % kasvuun omassa Lapin myynnissään.

Tällä hetkellä kauppaa menetetään kilpaileviin maihin juuri huonojen lentoyhteyksien takia. Asiakkaat matkustavat Lapin sijaan Norjaan, Ruotsiin, Islantiin, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Itävaltaan. Yksi suurin vaikuttava tekijä kohteen valintaan on lentojen saatavuuden lisäksi lentolipun hinta. Matkanjärjestäjien mukaan USA:n ja Kanadan kohteet ovat Lappia helpommin saavutettavissa ja lentoliput ovat samanhintaisia.

Menetykset nähtiin erityisen harmillisena isojen imagomarkkinointiin ja revontulikampanjoihin tehtyjen panostusten rinnalla. Kasvupotentiaalin nähdään sen osalta karanneen Norjaan, Ruotsiin ja Islantiin.

Lapin liitto toteutti tutkimuksen joulu‐tammikuun 2013–2014 aikana. Kyselyyn vastasi 51 matkanjärjestäjää, jotka toivat talvikaudella 2012‐2013 yhteensä 122 704 matkailijaa Lappiin. Matkailijat on laskettu lentomatkustajien tavoin edestakaisina. Määrä vastaa Lapin liiton mukaan Finnairin Bangkokin reitin vuotuista matkustajamäärää.

Lue myös:

Artikkeli: Suomen lentoliikennestrategialle neljä vaihtoehtoa