Lappeenrannan lentoasema toi lentomatkailukyselyn mukaan Etelä-Karjalaan 3,8 miljoonaa euroa matkailutuloja vuoden 2019 aikana sekä merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Vaikka koronapandemia on pysäyttänyt matkailun käytännössä kokonaan odotetaan tilanteen elpyvän.

TAK Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurkan mukaan tutkimuksen perusteella Lappeenrannan lentoasema palvelee koko Suomea. Yhtiön toteuttaman lentomatkailua koskevan tuoreen tutkimuksen mukaan Lappeenrannan lentoasema toi matkailutuloja 3,8 miljoonaa euroa Etelä-Karjalaan vuoden 2019 aikana.  Työllisyysvaikutuksia lentoliikenteestä syntyi vastaavasti 32 henkilötyövuoden verran.

Luvuissa on huomioitu välittömien vaikutusten lisäksi myös lentoaseman toiminnasta sekä matkailijoiden kulutuksesta syntyvät kerrannaisvaikutukset.  Etelä-Karjalan seudulle osoitettiin lentoaseman ansiosta myös avustusrahaa, kun liikenne- ja viestintäministeriö tuki vuonna 2019 lentoaseman toimintaa 820 000 euron avustuksella.

Lappeenrannan lentoaseman lentomatkustajatutkimukseen haastateltiin vuoden 2019 huhti-joulukuun välisenä aikana yhteensä 996 lähtevää lentomatkustajaa. Tutkimuksen tilaajina toimivat Saimaan lentoasema säätiö sr., Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto. Toteutuksesta vastasi TAK Research.

Vuonna 2019 Lappeenrannan lentoaseman kautta Ryanairin reittilennoilla ulkomaille lensi 40 323 matkustajaa. Heistä 58 prosenttia oli venäläisiä ja suomalaisia oli 36 prosenttia. Suomalaismatkustajista 43 prosenttia asui muualla kuin Etelä-Karjalassa. Muualla kuin Suomessa tai Venäjällä asuvia lentomatkustajia oli seitsemän prosenttia eli noin 2700 matkustajaa. Heistä noin 1200 asuu Italiassa.

"Noin 72 prosenttia Lappeenrannasta lähteneistä suomalaisista lentomatkustajista asuu joko Etelä-Karjalassa tai naapurimaakunnissa Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa tai Pohjois-Karjalassa. Myös Uudeltamaalta, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta sekä Pohjanmaalta tulee matkustajia usein sen vuoksi, että Lappeenrannasta pääsee edullisesti heidän haluamaansa kohteeseen", kertoo Nurkka.

 "Lentojen kohdemaistakin – Italiasta, Kreikasta, Saksasta ja Unkarista – tulevat matkailijat matkustavat Lappeenrannan kautta laajalti eri puolille Suomea Lappia myöten", jatkaa Nurkka.

Lentomatkailijat kuluttivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa Etelä-Karjalassa. Muualla kuin Etelä-Karjalassa asuvat suomalaiset lentomatkustajat kuluttivat ennen ja jälkeen lentomatkaa yhteensä 427 000 euroa Etelä-Karjalassa. Yksi matkustaja käytti näin ollen keskimäärin 69 euroa vieraillessaan maakunnassa.

 Venäläiset matkailijat kuluttivat puolestaan noin 66 euroa matkailijaa kohden eli yhteensä runsaat 1,5 miljoonaa euroa. Muista maista tulleet matkailijat kuluttivat Etelä-Karjalassa runsaat 100 euroa matkailijaa kohden tuoden alueelle lähes 270 000 euroa.

Lappeenrannassa vierailleet venäläiset kävivät kaupungissa pääasiassa kauppaliikkeissä, kun taas muista maista tulleet matkailijat olivat useimmiten vierailleet sataman ja Linnoituksen alueella. Suositteluindeksin perusteella kokemus seudusta ei kuitenkaan jäänyt erityisesti mieleen.

Vuoden 2019 tulos on hyvä lähtökohta – koronavirustilanne vaikuttaa, mutta matkailun uskotaan elpyvän

 Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen pitää lentomatkustajatutkimuksen mukaista tulosta hyvänä lähtökohtana. Hän uskoo, että jatkossa voidaan päästä selkeästi parempiin tuloksiin.

 "Järvi-Suomen tunnettuuden eteen on tehty paljon töitä Lappeenrannan lentojen kohdemaissa. Nyt tarvitsemme alueelle vetovoimaisia tuotteita ja niiden markkinointia. Tällöin myös lentomatkailun työllistävä vaikutus voi kasvaa nykyisestä 32 henkilötyövuodesta", arvioi Lankinen.

 "Saimaan alueella on tarve myös tulevaisuudessa matkailu- ja palvelualan työpaikoille. Lentoyhteyksien avulla voimme parantaa alueen saavutettavuutta tasolle, joka mahdollistaa kansainvälisten matkailijamäärien merkittävää kasvua".

Lankisen mukaan matkailualalla eletään erittäin haastavia aikoja koronavirustilanteen takia.

"Uskon kuitenkin, että kansainvälinen vapaa-ajan matkailu ei lopu koronaan, vaan elpyy tämän valitettavan vallitsevan tilanteen jälkeen. Näin on käynyt aiempienkin talous- ja luonnonmullistusten jälkeen", päättää Lankinen.