Puolaan kohdistuneiden ilmatilaloukkausten johdosta Natossa on päätetty vahvistaa itäisen sivustan pelotetta Eastern Sentryllä. Ensivaiheessa päähuomio on Puolassa, mutta päämääränä on vahvistaa koko liittokunnan itäistä sivustaa. Puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa Suomella olevan hyvä valmius ja vaurautuminen kaikkiin tilanteisiin.

Puolaan kohdistuneiden ilmatilaloukkausten johdosta Natossa on päätetty vahvistaa itäisen sivustan pelotetta ja puolustusta. Naton Euroopan joukkojen komentajan (SACEUR) päätöksellä käynnistetyn Eastern Sentryn avulla mahdollistetaan sotilaallisen valmiuden joustava säätäminen koko itäisen sivustan laajuudella.

"Suomella on hyvä valmius ja varautuminen kaikkiin turvallisuustilanteisiin. Tilanne rajoillamme on rauhallinen. Puolan tapahtumista johtuen Natossa on päätetty vahvistaa itäisen sivustan pelotetta ja puolustusta. Toiminnaltaan Easter Sentry tulee olemaan vastaavanlaista kuin Itämeren tapahtumien johdosta aiemmin käynnistetty Baltic Sentry", sanoi puolustusministeri Antti Häkkänen.

Puolustusministeri Häkkäsen mukaan alkuvaiheessa Easter Sentryn päähuomio tulee olemaan Puolassa, mutta päämääränä on laajentaa toimintaa käsittämään koko liitokunnan itäisen sivusta.

Liittoutuneet ovat jo aloittaneet kaluston ja joukkojen siirrot Eastern Sentryn käyttöön. Tanska osallistuu kahdella F-16 -hävittäjällä ja ilmatorjuntafregatilla, Ranskalta tulee kolme Rafale-hävittäjää ja Saksalta neljä Eurofighter-hävittäjää. Myös Ison-Britannian odotetaan osallistuvan Puolan itärajan vahvistamiseen.

"Suunnittelu siitä, mitä Easter Sentry käytännössä tarkoittaa Suomen kannalta on vielä käynnissä ja olemme tässä tiiviisti mukana. On Suomen etu, että Nato ylläpitää valmiutta itäisen sivustan puolustamiseen", jatkoi puolustusministeri Häkkänen.

Puolustusministeri Häkkäsen mukaan Puolan tilanne osoittaa Naton etulinjan maiden ilma- ja ohjuspuolustuksen sekä Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamisen merkityksen. Kesällä liittokunnassa päätettiin Naton puolustusmenotavoitteen nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta jakautuen 3,5 prosenttiin perinteisiä puolustusmenoja ja 1,5 prosenttiin puolustusta tukevia menoja.

"Puolan tapahtumat osoittavat Naton etulinjan maiden kansallisten ilmapuolustusten valmiuden ja suorituskykyjen sekä Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen merkityksen. Myös me Suomessa seuraamme jatkuvasti turvallisuusympäristöämme ja meillä on valmius reagoida kaikkiin tilannekehityksiin", kommentoi puolustusministeri Häkkänen.

"Lisäksi Naton pelotteeseen ja puolustukseen liittyvää kokonaisvaltaista työtä on jatkettava päättäväisesti ja panostuksia yhteiseen puolustukseen on kiirehdittävä. Kesällä sovittu puolustusmenositoumuksen aikataulu on ehdoton minimi. Tämä on erityisesti Suomen kaltaisen etulinjan maan intressi", päätti puolustusministeri Häkkänen.

Lue myös: