Valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus IPH 2/21 toteutettiin menestyksekkäästi Lohtajalla  16.–25. marraskuuta. Kahdesti vuodessa toteutettavan harjoituksen päätarkoitus on ilmapuolustuksen joukkojen osaamisen kehittäminen. Kyseessä on ilmapuolustusaselajin tärkein harjoitustapahtuma, jossa lennettiin laajasti maalitoimintaa ilma- ja maavoimien kalustolla.

Ilmapuolustusharjoituksessa toteutetaan kovapanosammuntoja sekä taistelu- ja torjuntaharjoituksia todenmukaisissa olosuhteissa yhdessä kaikkien ilmapuolustukseen osallistuvien joukkojen kanssa.

Ilmapuolustusharjoituksessa on edustettuna kaikki kolme puolustushaaraa. Ilmavoimat osallistuu harjoituksen valmisteluun ja toteutukseen. Ilmasotakoulu vastaa harjoituksen suunnittelusta ja valmistelusta sekä ammuntojen ilmamaalitoiminnasta.

Eri lennostot, ilmasotakoulu ja helikopteripataljoona toteuttavat ilmapuolustusharjoituksissa lentosuoritteita parilla kymmenellä ilma-aluksella yhteensä noin 200 tuntia per harjoitus.

Mukana ovat Hornetit, Hawkit, Learjetit ja Pilatukset sekä NH90 ja MD500-helikopterit. Mukana harjoituksessa on myös lukuisia erilaisia lennokkityyppejä.

Puolentoista viikon harjoitusrupeama Lohtajan Vattajanniemellä toteutettiin tuttuun tapaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisenä toteutettiin harjoituksen ampumavaihe 16.–20.11.

"Ammuimme kaikilla harjoituksessa olleilla ammusilmatorjuntajärjestelmillä ja ohjusjärjestelmistä ITO05M-järjestelmällä, kertoo harjoituksen esikuntapäällikkö, Ilmasotakoulun apulaisjohtaja, everstiluutnantti Teemu Kilpeläinen."

Ampumavaiheessa käytettiin useita erilaisia ilmatorjunta-aseita. Käytössä olivat ilmatorjuntaohjus ITO05M, ilmatorjuntapanssarivaunu 90, 35ITK88-järjestelmä sekä 23ITK61/95-järjestelmä sekä ilmatorjuntakonekivääri. Mukana oli myös ITO12-ilmatorjuntapatteri.

Lisäksi harjoiteltiin simuloituja ammuntoja ITO15 ja ITO05 -järjestelmillä. Simuloiduilla harjoituksilla valmistauduttiin ns. kovia ohjusammuntoja varten.

Tällä kertaa harjoituksessa ei ollut mukana ilmasta-ilmaan ammuntoja eikä merivoimien toimintaa. Toiminta on perinteisesti laajempaa kevään ilmapuolustusharjoituksissa.

Ilmaoperaatioiden torjuntavaihe järjestettiin 21.–25.11. Sen tavoitteena oli harjoituttaa joukot toimivaksi osaksi ilmapuolustuksen kokonaisuutta, jossa suorituskykyä kehitetään yksittäisestä operaattorista aina ilma- ja hävittäjätorjunnan yhteistoimintaan saakka.

"Ilmauhka koostuu tässä harjoituksessa useista eri elementeistä, joita ovat mm. lennokit, helikopterit ja kiinteäsiipiset koneet sekä elektroninen häirintä, luettelee everstiluutnantti Teemu Kilpeläinen. Ilmauhkista kokosimme rakenteeltaan erilaisia ja monipuolisia harjoitteita osallistuville joukoille. Osa harjoituksista toteutettiin simulaattoreita hyödyntämällä", jatkoi everstiluutnantti Kilpeläinen.

Kaikille ilmapuolustuksen tulenkäytön ketjuun kuuluvilla on omat tärkeät roolinsa. Tarvittava tilannekuvat ja ennakkovaroitus tuotetaan ilmatorjunnan käyttöön mm. ilmavoimien käytössä olevilla erilaisilla sensoreilla.

IPH 2/21 -harjoituksessa käytettiin lisäksi ilmatorjuntajoukoille kuuluvia tutkajärjestelmiä. Harjoitustoimintaan osallistui Ilmavalvontatutkajaos 95M ja linkkiryhmiä kuten ilmatorjunnan linkkiryhmä 06.

Torjuntavaiheessa jatkuvasti haasteellisemmaksi muuttuvissa skenaarioissa harjoitukseen osallistui hävittäjäkoneita, helikoptereita sekä maalilennokkeja. Mukana oli erittäin vaativia maalitilanteita haastavassa elektronisen sodankäynnin ympäristössä. Lentotoiminnassa käytettiin silppua ja soihtuja, mitkä näkyivät mahdollisesti ylimääräisinä kaikuina esimerkiksi säätutkassa ja valopilkkuina taivaalla.

Harjoituksen kokonaisvahvuus toteutui suunnitelmien mukaisesti ja mukana oli noin 1100 taistelijaa, joista reserviläisiä oli viitisenkymmentä, varusmiehiä noin 700 sekä noin 350 palkattuun henkilöstöön kuuluvaa. Ampuvat joukot olivat Karjalan prikaatin, Panssariprikaatin ja Ilmasotakoulun varusmiehiä, henkilökuntaa ja reserviläisiä. MH