Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää vuosittain harkinnanvaraisia valtionavustuksia Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston ulkopuolisten kuntien lentoasemien ja yleisilmailun lentopaikkojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Määrärahan suuruus on 2000-luvulla ollut noin miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien lentoasemien valtionavustukset ylläpitävät lentoasematoiminnan jatkuvuutta, ja tämä vaikuttaa välillisesti mahdollisuuteen saada lentoasemalle säännöllisiä lentoyhteyksiä. Voimassa olevan sääntelyn perusteella tukiviranomaisen on arvioitava tuen vaikuttavuutta, tehokkuutta ja toimivuutta sen tarpeellisuuden ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi. Nyt tehdyssä selvityksessä arvioitiin viime vuosina myönnettyjen valtionavustusten vaikuttavuutta ja hakuprosessia. Avustusta on viime vuosina myönnetty Lappeenrannan, Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemille. Suoritetun arvioinnin mukaan valtionavustukset ovat olleet tärkeitä näiden asemien taloudelle ja avustus on osaltaan ylläpitänyt lentoasemien toiminnan jatkuvuutta. Tämä mahdollistaa myös säännöllisen lentoliikenteen säilymiseen ja lisääntymiseen, joka puolestaan mahdollisesti edistäisi alueen saavutettavuutta ja aluetaloutta pitkällä aikavälillä.
Merkittävät tuet yleisilmailuhankkeisiin Yleisilmailun lentopaikkojen tuella on selvitystyön perusteella pystytty parantamaan ministeriän arvion mukaan kohtuullisella etäisyydellä Malmin lentoasemalta sijaitsevien lentopaikkojen mahdollisuuksia ottaa vastaan Malmin ilmailutoimintoja. Eduskunta edellytti lausumassa huhtikuussa 2018, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä. Liikenne- ja viestintäministeriö kohdensi vuonna 2018 yhteensä 3,34 miljoonan euron, vuonna 2019 yhteensä 180 000 euron ja vuonna 2020 yhteensä kahden miljoonan euron suuruisen määrärahan lentopaikoille, joilla harjoitetaan yleisilmailua ja ammatillista yleisilmailua. Suomessa on noin 60 valvomatonta virallista lentopaikkaa ja tukea on vuosina 2019-2020 myönnetty yhteensä yhdeksälle lentopaikalle. Suurimmat tuet ovat saaneet Pyhtään, Nummelan ja Hyvinkään lentopaikat. Kyseisellä tuella on LVM:n mukaan myös pystytty kokeilemaan ja kehittämään uusia ilmailutoimintoja kolmella kentällä. Tuen merkitys on ollut suuri ja ilman tukea investointihankkeet olisivat jääneet toteuttamatta. Malmin ilmailutoimintoja ei kuitenkaan ole toistaiseksi juurikaan siirtynyt tukea saaneille kentille. Nummelan ja Vesi-Vehmaan kentille siirtyneitä yksittäisiä toimijoita lukuun ottamatta. Arvitointiraportin mukaan suurin syy tähän on ollut toimijoiden haluttomuus siirtyä pois Malmilta sekä Malmin lakkauttamista koskevien päätösten toimeenpanon viivästyminen. Jatkossa avustuksen tarpeet ja tavoitteet yksilöitävä Arviointiraportissa suositellaan hakuprosessin kehittämistä ja ehdotetaan hakuilmoitukseen uusia tavoitteita ja kriteerejä. Hakuilmoituksessa olisi perusteltua yksilöidä selkeämmin avustuksen tavoitteet ja tarkoitus. Arviointityön toteuttivat Heikki Metsäranta Ramboll Finland Oy:stä ja Henriika Weiste Waystep Consulting Oy:stä. Kyseisen arvioinnin päätelmät ja suositukset ovat olleet käytettävissä vuoden 2021 hakukierroksen valmistelussa. Kuluvan vuoden hakuaika päättyi 7. toukokuuta ja hakemukset ovat parhaillaan käsittelyssä. Päivitys 14.6. kello 09.41: Korjattu LVM:n tiedottama väärä päivämäärä kuluvan vuoden avustusten hakuajan päättymisestä 7.5. aiemmin tiedotetun 23.4. sijaan. Lue myös:
|
|||
