Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti virkakunnan keskeisiä tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle. Tavoitteena on Finavian lentoasemaverkoston supistaminen sekä maakuntien ostoliikenteen tukien lopettaminen. Suomi on edelleen saarimaisesti Euroopan laidalla ja virkakunnan mukaan saavutettavuus nojaa jatkossakin lento- ja meriliikenteeseen. Laaja lentoasemaverkosto tukee Ilmavoimien hajautettua taistelutapaa. 

Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunnan puheenvuorossa määritellään hallinnonalan virkakunnan keskeisiä strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä tulevalle hallituskaudelle. Näkemyksiä esitettiin mm. lentoliikenteen kehittämiseksi markkinaehtoiseen suuntaan.

Virkakunnan mukaan lentoasemaverkoston toiminta ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Venäjän hyökkäyssodan myötä Suomi on menettänyt kilpailuedun Euroopan ja Aasian välisten lentojen solmupisteenä. Koko Suomen ilmailusektorin kehitystrendi on heikompi kuin Euroopassa yleisesti. Tämä kaikki heikentää osaltaan lentokenttäverkoston ja lentokenttien ylläpidon tulovirtaa sekä edellytyksiä Suomen kansainväliselle saavutettavuudelle.

Tavoitteena on, että osa laajasta lentoasemaverkostosta on muutettava muiden kuin Finavian ylläpidettäväksi. Finavian ylläpitämään lentoasemaverkostoon kuuluu Helsinki-Vantaan lentoasema sekä 19 alueellista lentoasemaa. 

Käynnissä oleva Liikenne 12 -suunnitelma sisältää selvitykset valtakunnallisesti tärkeiden lentoasemien kriteerien määrittelemiseksi, matkaketjujen parantamiseksi suuremmille lentoasemille, lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista, vaihtoehtoisista tavoista ylläpitää valtakunnallista lentoasemaverkostoa nykyisen Finavian ylläpitämän lentoasemaverkoston lisäksi, sekä määrittelytyön kansallisesti tärkeistä lentoasemista. Toimenpiteet valmistuvat alkuvuodesta 2027.

Maakuntalentoasemien ostoliikenteen tukeminen tulisi lopettaa ja palata markkinaehtoisuuteen

Maakuntalentojen kysyntä ja lentojen täyttöaste on pysynyt matalana siitä huolimatta, että valtio on rahoittanut lentoja usean vuoden ajan.

Valtio on tukenut vuodesta 2021 lähtien lentoja Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkola-Pietarsaareen väliaikaisilla toimilla. Näiden lentojen tukemisen tarkoitus on ollut toimia siltaratkaisuna markkinaehtoiseen liikenteeseen. Nyt tavoitteena on edelleen se, ettei valtio enää rahoittaisi kotimaan lentoliikennettä vaan tavoitteena olisi markkinaehtoisuus.

Maakuntalentojen kustannus vuodessa on valtiolle noin 20,2 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa keskimäärin 133 euron hintaa per lentolippu. Yhden matkan keskimääräinen kustannus matkustajaa kohden eri reiteillä: Kajaani 65 euroa, Joensuu 75 euroa, Kemi 140 euroa, Kokkola 145 euroa, Jyväskylä 150 euroa, Savonlinna 165 euroa ja Pori 190 euroa.

Näiden valtiolle aiheutuvien kustannusten lisäksi tuettu lentoliikenne aiheuttaa virkakunnan mukaan lentoasemia ylläpitävälle Finavialle tappiota 20 miljoonaa euroa vuosittain. Kun Finavian tappio huomioidaan, maakuntalentojen järjestämisen kokonaiskustannus nousee 40,2 miljoonaan euroon ja kustannus matkustajaa kohden keskimäärin 265 euroon per matka.

Virkakunnan mukaan Finavian taloustilanteella ja lentoasemamaksuilla on vaikutusta myös siihen, millaisia lentoyhteyksiä Suomesta on ulkomaille. Suomen kansainvälinen saavutettavuus nojaa sijainnistamme ja väestöpohjastamme johtuen jatkossakin vahvasti lento- ja meriliikenteeseen.

Mikäli ostoliikennettä halutaan kuitenkin poliittisin perustein jatkaa lyhyellä tähtäimellä, siitä
linjataan hallitusohjelmassa, jotta ostoliikenteeseen ei synny maaliskuun 2028 alusta
lähtien katkosta. Jos kotimaan lentoliikenteen ostoja halutaan poliittisin perustein jatkaa, tulisi Finavialle myöntää valtiontuki, jolla katettaisiin näistä ostoliikenteen hankinnoista aiheutuvia kustannuksia. 

Lentoasemaverkostoa ja ostoliikennettä koskevat päätökset tulisi tehdä vasta näiden selvitysten pohjalta hallituskauden alussa.

Laaja lentoasemaverkosto - puolustuksen tarpeisiin rakennettavaa infraa ei rahoiteta liikennehallinnon määrärahoista

Laaja lentoasemaverkosto on kuitenkin myös osa huoltovarmuutta, jonka lisäksi se tukee osaltaan Ilmavoimien hajautettua taistelutapaa. Virkakunnan mukaan puolustuksen tarpeisiin rakennettavaa infraa ei voida rahoittaa liikennehallinnon määrärahoista.

Virkakunnan puheenvuoro tarjoaa virkatyönä valmisteltua tietoa eduskuntavaaleihin valmistautuville puolueille ja hallitusneuvottelujen tueksi. Virkakunta esittää ratkaisuvaihtoehtoja tunnistamiinsa haasteisiin, mutta poliittiset päättäjät tekevät valinnat.