Malmin lentoaseman ystävät ry järjestää yhdessä Suomen Ilmailuliiton kanssa 18. marraskuuta mielenilmauksen historiallisen Helsinki-Malmin lentoaseman pelastamiseksi. Lentoaseman puolustajat kokoontuvat tuolloin eduskuntatalon eteen luovuttamaan kansalaisaddressin eduskuntaryhmille. Sen on allekirjoittanut jo yli 67 000 kansalaista.

Helsinki-Malmin lentoasema on Suomen ensimmäinen siviililentoasema vuodelta 1936. Nyt se haluttaisiin lakkauttaa ja ottaa asuntorakentamiskäyttöön. Päätös kentän sulkemisesta on kuitenkin tehty väärin perustein, painottaa Malmin lentoaseman ystävät ry.

Lentoaseman puolustajat kokoontuvat eduskuntatalon eteen 18. marraskuuta kello 13. Tuolloin virallinen delegaatio, jossa on edustus Malmin lentoaseman ystävät ry:stä ja Suomen Ilmailuliitosta, luovuttaa adressin eduskuntaryhmien edustajille.

Tapahtumaan osallistujien toivotaan lentoaseman puolustajien tiedotteessa kokoontuvan eduskuntatalon edustalle. Ilmailijoita kehotetaan pukeutumaan lentohaalareihin, laskuvarjohyppyhaalareihin tai varustautumaan vaikkapa keltaisin Malmin lentoaseman huomioliivein. Joukkoon mahtuvat mukaan myös kaikki muutkin toimivan lentoaseman arvon ymmärtävät.

Eduskuntatalon eteen tuodaan tapahtumaa varten myös lentokone. Sään salliessa luvassa on mahdollisesti myös ylilento.

Historiallinen kohde ei ole ainoa rakennuspaikka Helsingissä

Malmin lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan lentokentän jälkeen. Operaatioita on vuodessa yli 40 000, joista noin 75 % on lentokoulutusta. Malmi onkin Suomen tärkein ammattilentäjien koulutuskeskus.

Yleisilmailijoita Malmilla on 2500. Lentoasemalla toimii useita lentokouluja, ilmailukerhoja ja laskuvarjokerhoja Alueen yritykset työllistävät 300 ihmistä.

Vuonna 1936 rakennettu Malmin lentokenttä on otettu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) listalle. Se on valittu myös World Monument Fundin maailman 100 uhanalaisimman rakennelman joukkoon ja DOCOMOMO-järjestön valikoimaan Malmi on otettu osoituksena suomalaisen modernismin merkkiteoksena.

Helsingissä on yhdistuksen mukaan 21 samankokoista aluetta, jotka voidaan ottaa asuntorakentamiseen. Lisäksi on jo kaavoitettu asuinalueet 140 000 asukkaalle. Kyse siis ei ole rakennusmaan puutteesta. Helsingin kaupungissa on myös satoja hehtaareja peltoa viljelyskäytössä.

Malmin lentoaseman ystävät ry:n TNS Gallupilta kesällä 2014 tilaaman kyselyn mukaan peräti 67 prosenttia vastaajista puoltaisi Malmilla lentämistä jatkossakin. Lisäksi vain 15 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista haluaisi Malmille asuntoja.

Lentoasemalla useita puolustajia

Malmin lentoaseman ystävät ry:n ja Suomen Ilmailuliiton lisäksi Malmin säilyttämistä lentokenttänä puolustavat myös useat muut merkittävät tahot.

Suomen lennonjohtajien yhdistys SLJY otti marraskuun alussa kantaa Malmin lentoaseman puolesta. Sen mukaan on syytä huomata, että lentokoulutus on myös tärkeä osa pääkaupunkiseudun ilmaliikenneverkostoa. Koulutus nähdään muutenkin tehokkaimpana juuri pääkaupunkiseudulla, jossa myös ilmailualan työpaikat pääsääntöisesti sijatsevat.

Malmin lentotoiminnan puolustajien joukossa on myös Suomen luonnonsuojeluliitto. Se kertoo tiedotteessaan, että koska Malmin kentälle ei ole löytynyt parempia vaihtoehtoja, se tulee pitää Helsingissä.

Liiton mukaan olemassa olevia lentokenttiä ei pitäisi missään nimessä siirtää neitseellisille luonnonalueille.  Luonnonsuojeluliitto vastustaa uuden kentän rakentamista Etelä-Suomeen. Uusien kenttien sijaan tulee kehittää jo olemassa olevia lentokenttiä.

Lue myös: