Museovirasto on myöntänyt liikenteen kulttuuriperintöavustushaussa avustuksia 41 hankkeelle yhteensä 338 000 euroa. Avustusta myönnettiin kaikkiaan neljän perinneilma-aluksen ylläpito- ja huoltokuluihin yhteensä 32 230 euroa. Avustuksilla varmistetaan arvokkaiksi luokiteltujen liikenteen kulttuuriperintökohteiden asianmukainen hoito ja käyttö sekä niihin liittyvän tietotaidon säilyminen.

”Yksityishenkilöiden ja kolmannen sektorin merkitys laivojen, veneiden, lentokoneiden, junien, työkoneiden ja erilaisten maantieliikenteen kulkuvälineiden säilyttäjänä on poikkeuksellisen merkittävä. Kohteiden ylläpito käyttökuntoisina vaatii valtavasti osaamista, joka perustuu monen eri alan ammatillisen koulutuksen lisäksi aiemmilta käyttäjäsukupolvilta kerättyyn suulliseen tietoon”, kertoo erikoisasiantuntija Hannu Matikka Museovirastosta.

Kaikkiaan Museovirasto sai liikenteen kulttuuriperinnön vaalimishankkeilta 97 avustushakemusta vuodelle 2023. Hakemuksissa esitettyihin hankkeisiin haettiin avustuksina 1,4 miljoonaa euroa. Liikenteen kulttuuriperintöavustusten vuodelle 2023 käyttöön asetettu määräraha oli 338 000 euroa, jota myönnettiin 41 eri hankkeelle. Näistä neljä siis ilma-alushankkeille. Myönnetyn avustuksen suuruus on korkeintaan 50 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.

Lentotekniikan Kilta ry sai 730 euron avustuksen Gloster Gauntlet (OH-XGT, GT-400) rungon kangaspäällysteen uusintaan, rungon tarkastukseen, kunnostukseen ja maalaukseen.

Gloster Gauntlet oli brittiläinen kaksitasoinen yksimoottorinen yksipaikkainen
hävittäjälentokone, joka kehitettiin 1920-luvun puolivälin jälkeen. Konetyypin sarjavalmistus alkoi kehitystyössä ilmenneiden vaikeuksien takia kuitenkin vasta vuonna 1934. Prototyyppi mukaan lukien konetta valmistettiin 246 kappaletta, ja sitä käyttivät Britannian
ilmavoimien lisäksi mm. Australian, Suomen, Tanskan ja Etelä-Afrikan ilmavoimat.

Avustuksen kohde OH-XGT on Suomen Ilmavoimille huhtikuussa 1940 lahjoitettu yksilö, joka on ainoa lentokuntoisena säilynyt tyyppinsä edustaja koko maailmassa. Kohde on paitsi valtakunnallisesti myös kansainvälisesti arvioituna poikkeuksellisen merkittävä historiallinen ilma-alus. Kone on ollut vakituinen vieras kotimaisissa lentonäytöksissä ja ilmailutapahtumissa.

Merkittävän 22 000 euron avustuksen sai DC-yhdistys ry Douglas DC-3 (OH-LCH) -matkustajakoneen laskutelineiden, jarrujen ja ohjainpintojen kunnostukseen. Hanke on osoitus esimerkillisestä ilma-aluksen ylläpidosta, jossa varaudutaan vuosittain kuluvien ja vaihdettavien osien saatavuuteen.

Tämä 80-vuotisjuhlakauttaan lentävä ilma-alus on Suomen ilmailuhistorian huippukohde ja valtakunnallisesti sekä myös kansainvälisesti merkittävä historiallinen ilma-alus. Se on lentänyt sekä Aeron, että ilmavoimien väreissä.

Koneyksilö valmistui vuonna 1942 Pan American Airways yhtiön Etelä-Amerikan liikenteeseen, mutta sodan takia kone otettiin heti valmistumisensa jälkeen Yhdysvaltojen asevoimien palvelukseen Vuonna 1944 kone siirrettiin Eurooppaan 8. ilma-armeijan käyttöön.

Suomen valtio osti kyseisen koneen vuonna 1948, ja ensimmäisen reittilentonsa Aero Oy:n palveluksessa kone teki samana vuonna reitillä Malmi-Vaasa-Tampere-Malmi. Joulukuussa 1960 kone purettiin varaosiksi, mutta kun Finnairiksi nimensä muuttanut Aero tarvitsi rahtikoneita, otettiin kone uudelleen käyttöön entisellä tunnuksellaan vuonna 1963. Suomen Ilmavoimille kone myytiin 1970, ja kun vuonna 1985 Ilmavoimat siirsi kaikki kolmoset eläkkeelle, hankki Airveteran Oy OH-LCH:n käyttöönsä.

Nykyisin ilma-alusta lentokunnossa ylläpitävässä yhdistyksessä on jäsenenä yli 4000 ilmailuhistorian harrastajaa ja Vuosittain koneella pääsee lentämään 1500 yhdistyksen jäsentä. Konetta esitellään lisäksi suurelle yleisölle lukuisissa tapahtumissa pitkin kesäkautta.

Museovirasto myönsi Sami Kahilakoskelle 6000 euroa PIK 11 Tumppu (OH-YMC, s/n: 3) -koneen lentokuntoon palauttamisen edellyttämiin huolto- ja kunnostustöihin. PIK-11 on suomalainen puurakenteinen yksimoottorinen yksipaikkainen urheiluilmailukone.

Hankkeessa tutkitaan myös nykyisten lyijyttömien polttoaineiden käyttömahdollisuutta vanhoissa moottoreissa. OH-YMC on toinen kahdesta säilyneestä yksilöstä, jolla on pitkä historia kotimaassa.

Polyteknikkojen ilmailukerhon moottorikoneeksi 1950-luvun alkupuolella kehitetyllä konetyypillä oli määrä päästä jatkamaan ilmailuharrastusta. Konetyyppi on erinomainen esimerkki vanhasta suomalaisesta lentokonesuunnittelusta ja -rakentamisesta.

RF-Airlines Oy:lle myönnettiin Fournier RF 4:n (OH-382) lentokuntoon palauttamisen edellyttämiin huolto- ja kunnostustöihin 3500 euroa. Kyseessä on vuonna 1966 suunniteltu moottoripurjelentokone. Koneyksilö on tyypillinen oman luokkansa edustaja, jolla on kohtuullisen suuri merkitys ilmailun harrastajille. Hankkeen valmistuttua koneen on määrä osallistua paikallisiin ilmailutapahtumiin.

”Vanhan kulkuvälineen ylläpito ei onnistu ilman yhteisöllistä ja mielekkääksi koettua vapaaehtoistyötä. Asialleen omistautuneet osaajat haluavat jakaa osaamistaan yhteiseksi hyväksi, jonka ansiosta pystytään tarjoamaan elämyksiä ja kokemuksia heille, jotka vanhalla kulkuvälineellä matkustamista haluavat kokeilla”, kertoi Matikka.

Avustuksilla tuetaan liikenteen kulttuuriperintökohteiden asianmukaista hoitoa ja käyttöä. Etusijalle asetetaan hankkeet, jotka ylläpitävät, tallentaa ja jakaa avoimesti työalan osaamista ja ymmärrystä. Avustettavien kohteiden käytön edellytetään mm. olevan aktiivista, osallistavaa ja tasa-arvoista. Lisäksi huomioidaan mm. kohteen käytön vaikutus liikenteen kulttuuriympäristöjen säilymiseen, kulttuurimatkailuun ja ympäristökuormitukseen.

Jokainen hakemus pisteytettiin laadullisin perustein. Arvioinnin suorittivat Museoviraston nimeämät asiantuntijalautakunnat. Myönnettävän avustuksen suuruus oli 50 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, poikkeustapauksina tutkimus-, koulutus-, inventointi-, julkaisu ja infrahankkeet, joissa avustuksen osuus oli 75 prosenttia.

Avustuksista päätettäessä etusijalle asetetaan Suomessa rakennetut vähintään 50 vuotta vanhat kulkuvälineet. Ulkomailla rakennetulle kulkuvälineelle voidaan myöntää avustusta, jos se on ollut Suomessa käytössä vähintään 50 vuoden ajan. Avustus voidaan myöntää vain sellaiselle kulkuvälineelle, joka on rekisteröity Suomeen tai jonka kotipaikka on Suomessa. Ilmailun kulttuuriperinnön osalta avustusta voi hakea kaikille ilmailulaissa määritellyille ilma-aluksille, jotka täyttävät vaatimukset.

Perinneilma-alukset ovat merkittävä osa Suomen ilmailuhistoriaa ja ne ovat vuodesta 2018 lähtien olleet myös Museoviraston kulkuvälineiden entistämisavustusten piirissä.

 Lue myös: