Norjan Ilmavoimat kehittää kansallista valmiutta ja kohentaa hävittäjien selviytymiskykyä niiden ollessa maassa. Kuluvan viikon aikana Norjan kuninkaallisten ilmavoimien Lockheed Martin F-35A -häivehävittäjä laskeutui Bardufossiin suojautuen tukikohdan kallioluolaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vuoren sisällä olevassa luolastossa on hävittäjä 40 vuoden jälkeen. Bardufossin lentotukikohta tarjoaa hyvän suojan hävittäjille ja uudelleen operatiiviseen käyttöön varustettu vuoristohangaari voi jopa kasvattaa Norjan sekä liittoutuneiden ilmavoimien hävittäjäkoneiden läsnäoloa Indre Tromsin alueella. "Tukikohdalla on merkittävä rooli Norjan ja liittoutuneiden ilmavoimien toiminnan kehittämisessä. Kyky hajauttaa ja liikuttaa joukkoja nopeasti on Naton ns. Agile Combat Employment -konseptissa", sanoi yhdistetyn ilmaoperaatiokeskuksen komentaja prikaatikenraali Tron Strand. Turvallisuustilanteen heikentyminen ja sota Ukrainassa tarkoittaa ilmavoimille toiminnan terävöittämistä. Suorituskykyiset häivehävittäjät eivät yksin riitä, sillä sotatilanteessa ne ovat haavoittuvia ollessaan tukikohdissa. Norjan ilmavoimien Evenesin ja Ørlandin tukikohdat on suojattu laajasti ilmatorjunnalla, jota on vahvistettu pitkäaikaisella suunnittelulla. Ilmavoimien tulee kuitenkin kyetä hajauttamaan riittävästi hävittäjiä eri puolille maata Norjan ja Pohjoismaiden käyttötarpeisiin sota- ja kriisitilanteita varten. "Tämä tarkoittaa, että meidän pitää hyödyntää vuoristoluolien tarjoamaa suojaa. Osana kansallista varautumista jatkossa myös Bardufossin lentoasemaa. Kyse on valmiudesta, joka tarkoittaa pitkällä tähtäimellä myös entistä enemmän kansallista ja liittoutuneiden aktiivisuuttaa alueella", jatkoi Strand. Bardufossin lentotukikohta avattiin vuonna 1938 ja se on Norjan vanhin edelleen operatiivinen lentotukikohta. Nykyisin tukikohtaa käyttää Norjan ilmavoimien 131. lennosto. "Bardufossin lentokenttä soveltuu hyvin ottamaan merkittävän rooliin toiminnan hajauttamisessa. Keskeisessä roolissa on kyky käyttää kaikkia saatavilla olevia lentokenttiä kaikissa Pohjoismaissa. Bardufoss mahdollistaa kuitenkin suuremman roolin ensivaiheessa ja sitä voidaan käyttää myös liittoutuneiden hävittäjien vastaanottamiseen", sanoi 131. lennoston komentaja eversti Eirik Stueland. Naton Agile Combat Employment -konsepti tarkoittaa pienten osastojen hajauttamista lyhyellä varoitusajalla muihin tukikohtiin. Se vahvistaa Naton ilmavoimien selviytymiskykyä. Konseptissa hävittäjätoiminta hajautetaan olemassa olevien lentotukikohtien lisäksi tilapäisten tukikohtiin ja mahdollistetaan keskitetty isku käytettävillä resursseilla. Suomen Ilmavoimat turvautui vastaavaan hajauttamiseen maaliskuussa 2024, kun Finavian Rovaniemen lentoaseman kiitotien routavauriot estivät turvallisen rauhan ajan operoinnin. Hornetit tukeutuivat tuolloin lyhyellä varoitusajalla Luulajaan ja Ouluun. MH
|
|||