Buckinghamin palatsi ilmoitti 9. huhtikuuta 2021, että Edinburghin herttua prinssi Philip on poissa. Ison-Britannian hallitus julisti maahan kahdeksan päivän mittaisen suruajan. Prinssi Philipin vierailu Helsingin olympialaisiin kesällä 1952 toi Suomeen vierailulle ensimmäistä kertaa suihkumoottoroidun lentokoneen de Havilland Cometin.

Perjantaiaamuna 9. huhtikuuta 2021 menehtynyt, 99-vuotiaaksi elänyt prinssi Philip piti lentämisestä.

Hän aloitti lentotuntien ottamisen marraskuussa 1952 ja lensi tuolloin de Havilland Chipmunk sekä North American Harvard -koneilla. Englannin kuninkaalliset ilmavoimat RAF myönsi hänelle lentäjän siivet 4. toukokuuta 1953. Helikopterilentäjän siivet hän sai vuonna 1956 ja siviililentolupakirjan vuonna 1959.

Prinssi Philipin ilmailu-ura kesti 44 vuotta, jonka aikana hän lensi 59 eri konetyypillä keräten yli 5900 lentotuntia. Viimeisen lentonsa hän lensi elokuussa 1997.

Edingburghin herttua vieraili ennen ilmailu-uransa käynnistymistä Suomessa Helsingin Olympialaisissa kesällä 1952. Hän saapui olympialaisiin Patricia-laivalla 26. heinäkuuta 1952, mutta lähtiessään paluumatkalle oli käytössä lentokone.

Edinburghin herttuaa noutamaan 4. elokuuta 1952 saapunut British Airwaysin edeltäjän BOAC:n (British Overseas Airways Corporation) de Havilland D.H. 106 Comet 1 (G-ALYS) oli erikoinen vieras Suomessa. Helsingin uudelle lentoasemalle laskeutunut Comet oli ensimmäinen Suomessa vieraillut suihkumoottorein varustettu lentokone. Koneen saapuessa Helsingin lentoasemalla oli suuri vastaanottokomitea ja lähtöä seurasi tuhatpäinen yleisö.

Comet -suihkukoneen lähtiessä paluumatkalle kohti Isoa-Britanniaa oli kyydissä Edinburghin herttuan seurue, johon kuului myös mm. Kentin herttua, joka oli saapunut olympialaisiin Vickers VC-1 -koneella (VL-246).

Brittiläinen de Havilland Comet 1 oli maailman ensimmäinen suihkumoottoroitu matkustajakone. Ensimmäisenä sen otti käyttöön BOAC toukokuussa 1952 eli vain vähän ennen koneen Suomen-vierailua.

Konetyypin erikoisuutena oli suuret neliönmalliset ikkunat. Ne olivat yksi syy kolmeen lentoturmaan, jotka johtuivat metallin väsymisestä. Vuonna 1954 Comet 1 -koneet laitettiin lentokieltoon.

Suomessakin vieraillut Comet 1 G-ALYS romutettiin keväällä 1955. Vuonna 1958 esiteltiin Comet 4, jota oli paranneltu mm. pyöristynein matkustamoikkunoin ja lennot jatkuivat jälleen.

Kaikkiaan 26 Cometia on menetetty lentoturmissa, joista 13 onnettomuudessa henkensä menetti 426 ihmistä. Niistä osa johtui edellämainitusta metallin väsymisestä ja osa mm. potkurikoneisiin tottuneiden lentäjien tekemistä ratkaisuista.

Suomen ilmavoimat siirtyi suihkukoneaikaan vuonna 1953, kun ensimmäiset De Havilland Vampire -koneet tulivat maahan. Finnair puolestaan siirtyi suihkukoneaikaan vuonna 1960, kun ensimmäinen Sud Aviation Caravelle saapui Suomeen. MH

YLE Areena: Reaktiolentokone Comet Seutulassa- video.

Finna.fi: Finlandia-katsaus 184 (Olympiavieraita saapuu) -video.

Lue myös: