Suomen kesässä oletettavasti parhaat purjelentokelit ovat kesäkuun kahden viimeisen ja heinäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Alkavan viikon ennuste lupaa kuitenkin melkoisen epävakaista säätä Räyskälässä lennettäviin purjelennon MM-kilpailuhin. Suomen joukkue on iskussa ja menestystä odotetaan.

"Jo ensimmäisen briefauksen aikana saimme rakeita pihaan. Säästä huolimatta mennään eteenpäin ja juuri sen ehdoilla. Minimissään MM-arvoon tarvitaan neljä lentopäivää", kertoo MM-kisojen tiedottaja Visa Hietalahti.

Päivät alkavat tehtävänannolla ja ne vaihtelevat 250-600 kilometrin väliltä. Luvassa on keskinopeuteen, suljettuun rataan ja käännealueelle liittyviä tehtäviä. Purjekoneiden keskinopeudet ovat noin 100 km/h:n luokkaa ja nopeimmat saavuttavat vaakalennossa jopa 150 km/h:n nopeuden.

MM-kilpailujen ilmatilavarausalueelle on luotu 60-70 GPS-pistettä, joihin tehtävät perustuvat. Purjelentokisan maalialue on nykyisin ympyrän kaari, joka on 3 kilometrin päässä Räyskälän lentokentästä. Tämä kaari on ylitettävä 150 metrin korkeudella maan pinnasta.

Tehtävänjaon jälkeen hinaustoiminta käynnistyy päivittäin noin kello 12 - 14 välisenä aikana. Yhdeksän hinauskonetta nostaa purjekoneet taivaalle luokka kerrallaan.

Purjelennon mahdollistavien nostavien ilmavirtausten eli termiikkien syntyminen edellyttää, että aurinko on ehtinyt lämmittänyt maanpintaa. Siksi kilpailu käynnistyy vasta puolenpäivän maissa.

Kerholuokassa vanhimmat koneet on rakennettu 60-luvulla ja nuorimmatkin ovat noin 25 vuoden ikäisiä. Luokan pistelaskussa käytetäänkin tasoituskertoimia.

Vakioluokassa siivenkärkiväli on rajoitettu 15 metriin ja uusimman kisaluokan, kaksipaikkaisten koneiden osalta 20 metriin.

Jokainen maa saa lähettää kerho- ja vakioluokkaan kaksi konetta ja kaksipaikkaisiin yhden. Kilpailuluokkia on nykyisin kuusi ja kolmen muun luokan maailmanmestaruudet ratkaistaan Räyskälän kisojen jälkeen Lesznossa Puolassa.

Koneet palaavat tehtävän pituudesta riippuen takaisin Räyskälään kello 17 - 19 välillä. Myös maastolaskuja tulee väistämättä. Ne kuuluvat olennaisena purjelentoon. Pellolle laskeutuneesta koneesta irrotetaan siivet ja se kuljetetaan takaisin kentälle perävaunussa.

Tehtävät annetaan siten, että vähintään 75 prosenttia pääsisi takaisin lähtökentälle. MM-kisoissa luku on todellisuudessa tätäkin suurempi.

Turvallisuus on isossa roolissa ja ensimmäisen harjoituspäivän tehtävänjaossa käytiin läpi toimintamenetelmiä hätä- ja onnettomuustilanteissa, toimintamenetelmät laskussa veteen, lentäminen toisen koneen näkymättömissä sekä useita muita aspekteja.

"Suomessa saa maastolaskun jälkeen apua erittäin hyvin. Kielitaito on hyvä ja 90 prosenttia maanviljelijöistä suhtautuu yllätysvierailulle tulleeseen purjekoneeseen ja sen lentäjään positiivisesti", kertoo Suomen joukkueenjohtaja Raimo Nurminen.

"Suomen joukkueesta jokainen voi päästä kymmenen parhaan joukkoon ja yksi tai kaksi jopa mitaleillekin. Meillä on joukossa hyviä yksilöitä ja nyt hyödynnetään myös yhteistyötä", arvioi Nurminen joukkueen mahdollisuuksia.

Perinteisesti purjelentokilpailuissa vahvimmat maat ovat Saksa, Ranska, Englanti ja Puola. Pääsääntöisesti purjelentäminen on harrastustoimintaa mutta Ranskassa takana on myös valtionohjelma ja suurimmat sponsorit ovat saksalaisilla.

"Purjelento on keksitty Saksassa 1930-luvulla ja siellä on jo 4-5 polven lentäjiä samasta perheestä", sanoo Nurminen.

Kilpailuiden virallisina harjoituspäivinä 19. ja 20. kesäkuuta lennettiin vaihtelevassa säässä reilun 100 kilometrin (19.6) ja reilun 200 kilometrin (20.6) mittaiset tehtävät.

"Lähtökohdat ovat kunnossa. Saimme uuden koneen keväällä ja olemme harjoitelleet lentoja Namibiassa", kertoo kaksipaikkaisten luokassa Schempp-Hirth Arcus M (AM) -koneella kisaava Antti Lehto.

"Tärkeimpiä taitoja on lentämisen jälkeen kelinluku. Se on kuin suunnistusta, kun valitaan tehokkainta reittiä taivaalla".

Räyskälä on omaa luokkaansa isojen kisojen järjestyspaikkana. Se on myös Pohjoismaiden suurin ja tunnetuin purjelentokeskus. Kentällä on mm. kaksi pitkää kiitotietä rullausteineen ja runsaasti hallikapasiteettia. Myös ilmatilavaraus on riittävä ison kilpailun läpiviemiseksi.

Räyskälän erityispiirteitä ovat Suomen kesän pitkät päivät ja vaihtelevat säät. Lähimaasto tarjoaa hyviä termiikkejä, joten paikallistietämyksestäkin voi olla Suomen joukkueelle hyötyä.

"Pientä jännitystä on näin kisan alussa. Nyt on haettava positiinen vire ettei mene väkinäiseksi yrittämiseksi", kertoo Lehto.

"Edessä on pitkä kisa, eikä lentopäivien määrää ja säätä tiedetä. Laji on rauhallinen ja vaatii kärsivällisyyttä", analysoi Lehto kisatilannetta ja purjelentämistä.

"Luvassa on isoja elämyksiä kilpailijoille. Noin puolet on ensikertaa Suomessa", päättää Hietalahti.

Purjelennon MM-kilpailupäivät ovat 22. kesäkuuta - 5. heinäkuuta. Kolmessa luokassa lennettävään kisaan osallistuu kaikkiaan 99 konetta, joiden 117 pilottia tulevat 25 maasta.

Räyskälän World Gliding Championships: kotisivut

Lue myös Lentoposti.fi:n aiempi uutinen purjelennon MM-kilpailuista: