Kuusi kilpalentäjää puolustaa Suomen mainetta Räyskälässä kesä - heinäkuun vaihteessa lennettävissä purjelennon 33. MM-kisoissa. Kotikenttäetu ei takaa menestystä: edellisissä 38 vuotta sitten pidetyissä kisoissa se jäi vaatimattomaksi.

Räyskälän kilpailupäivät ovat 22. kesäkuuta - 5. heinäkuuta. Satojen ihmisten muodostama kisakansa kerääntyy eri puolilta maailmaa Lopen Räyskälään jo viikkoa aikaisemmin. Kolmessa luokassa kilpailtavan suurtapahtuman käynnistää harjoitusviikko juhannuksen alla.

Ensimmäinen harjoitustehtävä annetaan 19. kesäkuuta. Kisat avataan virallisesti juhannuspäivänä ja ensimmäinen kilpailutehtävä annetaan sunnuntaina 22. kesäkuuta.

Suomen Ilmailuliitto on saanut World Gliding Championships -maailmanmestaruuskisojen järjestämisoikeuden lajin kansainväliseltä kattojärjestöltä FAI:lta (Fédération Aéronautique Internationale). Käytännön järjestelyistä vastaavat Räyskälä-Säätiö ja Suomen suurin purjelentokerho, helsinkiläinen Nuorisoilmailijat.

Maamme merkittävin ilmailukeskus Räyskälä soveltuu hyvin tapahtuman pitopaikaksi. Sotiemme aikana rakennettu kenttä ehti sittemmin metsittyä, mutta 60-luvulla se raivattiin uudelleen purjelentokentäksi.

Käytössä on kaksi kiitotietä, runsaasti hallikapasiteettia, ravintola sekä majoitustilaa niin motellissa kuin asuntovaunuissa. Suomalaisväriä antavat Räyskälän legendaariset saunat.

Kesällä 1976 Räyskälässä lennettiin purjelennon 15. maailmanmestaruuskisat. Sen jälkeen kentällä on kotimaisten kisojen ohella kilpailtu juniorien maailmanmestaruuksista ja kahdesti Euroopan mestaruuksista.

Purjelentokisa on kuin kolmiulotteista shakkia

Purjelentokilpailussa tavoitteena on lentää kilpailun johdon päivätehtäväksi antama reitti mahdollisimman nopeasti. Kun kaikkien kisapäivien tulokset yhdistetään, selviää maailmanmestari.

Menestyminen kilpailussa vaatii etenkin vallitsevan sään oikeaa tulkintaa. Purjekoneet pysyvät ilmassa keräämällä korkeutta paikallisissa nousevissa ilmavirtauksissa eli termiikeissä.

Ne syntyvät auringon lämmittäessä maastoa. Vaikka purjekoneet hinataan ilmaan moottorikoneilla, termiikin löydettyään ne lentävät matkaa puhtaalla aurinkoenergialla.

Nostojen välillä liidetään reitillä parhaalla mahdollisella nopeudella samalla korkeutta menettäen. Tavoitteena on päästä seuraavaan nostavaan ilmavirtaukseen.

Tässä lentäjän apuna on nykyisin erilaista elektroniikkaa, jolla voidaan laskea esimerkiksi optimoitu maalilinjalle vievä vauhdikas loppuliuku.

Jatkuvasti muita kilpailijoita paremmin onnistuvat kelin lukemiseen perustuvat lentotaktiset ratkaisut pitkään kestävän kisan aikana ovat edellytys voittoon. Menestys vaatii tasaista suoritusta jokaisena lentopäivänä.

Kuten muissakin ilmailulajeissa, purjelennossa kilpaillaan säiden armoilla. Suomalaiset kesäsäät tuntien tymäpäiviäkin MM-kisoissa lienee siis luvassa.

Mukana lähes sata konetta

Kolmessa luokassa lennettävään kisaan osallistuu kaikkiaan 99 konetta, joiden 117 pilottia tulevat 25 maasta. Räyskälässä lennetään vakio-, kerho- ja kaksipaikkaisten 20-metristen koneiden luokissa.

Niistä kerholuokan koneiden suorituskyky on vaatimattomin. Luokka tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden huipputason kilpalentämiseen myös vanhemmalla ja edullisella lentokalustolla.

Räyskälässä lentääkin monia kerholuokan koneita, jotka on suunniteltu jo 1960-luvulla. Niilläkin on mahdollisuus pärjätä, sillä suorituskyvyn eroja tasoitetaan konetyyppikohtaisilla kertoimilla.

Suomea kerholuokassa edustavat Markku Kuusisto ja Kristian Roine. Kolmikymppinen porilainen Kuusisto on Suomen joukkueen kuopus lajissa, jossa kokemus on valttia ja huipputason urheilijat ovat usein hyvinkin keski-ikäisiä.

Hän on toisen polven MM-pilotti. Kuusiston isä Simo lensi aikanaan hyvällä menestyksellä monissa MM- ja EM-kisoissa. Markku Kuusiston paras arvokisasijoitus on viides tila vuoden 2011 EM-kisoissa. Hänen koneensa on Glasflügel 304 (kisatunnus PC).

Suomen toinen kerholuokan lentäjä on helsinkiläinen Kristian Roine. Hänen kansainvälinen kokemuksensa on vielä ohutta, mutta kansallisella tasolla miestä on ollut vaikea voittaa. Takana on kaikkiaan kuusi Suomen mestaruutta.

Roine on ammatiltaan meteorologi, joten ainakin Suomen purjelentosään koukerot ovat taatusti tuttuja. Kisaan hän osallistuu Schleicher ASW 20 -purjekoneella (VA)

Vakioluokassa koneiden siipien kärkiväli on rajoitettu 15 metriin. Huippukoneet ovat suorituskyvyltään hyvin tasaisia eikä tasoituskertoimia käytetä. Suomalaisista tässä luokassa lentävät lentoyhtiö Finnairin lennonsuunnitteluosaston johtajana työskentelevä Antti Koskiniemi ja Juha Sorri.

Helsinkiläinen Koskiniemi lentää viidensissä arvokisoissaan. Paras saavutus MM- tai EM-tasolla on ollut viides sija viime vuoden EM-kisoissa. Koneena on Schempp-Hirth Discus 2b (N3).

Kuopiolainen Sorri on Suomen joukkueen kokenein kisalentäjä. Hän lensi ensimmäiset purjelentokisansa jo 40 vuotta ja MM-kisansa 23 vuotta sitten. Suomen mestaruuden hän on voittanut seitsemän kertaa. Myös Sorrin koneena on Discus 2b (JS).

Kaksipaikkaiset MM-kisan suorituskykyisimpiä koneita

Kaksipaikkaisluokka on purjelennon kaikkiaan seitsemästä kilpailuluokasta uusin. Siinä koneen kärkiväli on rajoitettu 20 metriin, mutta muita teknisiä rajoituksia ei ole.

Näin ollen 20-metriset ovat myös suorituskykyisimpiä koneita Räyskälän MM-taivaalla. Kukin maa saa lähettää tähän luokkaan vain yhden koneen.

Suomalaiskoneen kipparina toimii Antti Lehto, joka työskentelee liikennelentäjän ammatissa Finnairin Airbus-koneen lentokapteenina. Hänkin on toisen polven kisapilotti ja erittäin kokenut sellainen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Koneena on upouusi saksalaisvalmisteinen ns. itsestarttaaava Schempp-Hirth Arcus M (AM), jolla Lehto lensi keväällä harjoitusmielessä kaksi yli tuhannen kilometrin matkalentoa. Perämiehenä eli kakkospilottina toimii Nikke Luukkanen.

Saksalaisvalmisteisessa Arcus M:ssä on moottori, jolla kone voi nousta taivaalle ilman hinauskoneen apua. Kun se sammutetaan ja lasketaan rungon sisään, matka jatkuu puhtaana purjelentona. Koneen liitoluku on noin 50 eli yhtä vajoamaansa metriä kohtaan se etenee 50 metriä.

Suomen joukkueenjohtajana toimii Raimo Nurminen, jolla on paljon kokemusta MM-kisalentämisestä. Nurminen lensi myös edellisissä Räyskälän MM- kisoissa 1976 ja oli 20. eli paras suomalainen.

Suomalaiset pilotit saavat omissa MM-kisoissaan kivikovan vastuksen. Tähdistä kirkkain on puolalainen Discuksella lentävä Sebastian Kawa, joka on hallinnut suvereenisti viime vuosien purjelentotaivaita.

Hänellä on 15 aiempaa mestaruutta lajin arvokisoista. Tänä kesänä luku voi kasvaa kahdella, sillä Kawa lentää Räyskälän vakioluokan lisäksi myös vuoden toisissa purjelennon MM-kisoissa kotimaassaan Puolassa.

Siellä kilpaillaan heinäkuussa 15 metrin, 18 metrin ja avoimessa luokassa. ++

Räyskälän World Gliding Championships: kotisivut

IS TV pääsi Antti Lehdon Arcus-koneen kyytiin. Video: Näin toimii neljännesmiljoonan purjekone

Lue myös Lentoposti.fi -jutut viime kesän purjetaitolennon MM-kisoista: