Ruotsin lentokenttäyhtiö Swedavia nosti koronapandemian vaikutusten seurauksena esiin Tukholman Bromman lentokentän toiminnan päättämisen syksyllä 2020. Nyt Ruotsin infrastruktuuriministeriö on käynnistänyt toimet lentokentän sulkemiseksi etuajassa. Bromma oli ennen pandemiaa Ruotsin kolmanneksi vilkkain lentoasema.

 Tukholman Bromman lentokentän tulevaisuus on ollut uhattuna aiemminkin, mutta koronaviruspandemian romahduttama lentoliikenne vaikuttaa vievän lentokentän historian havinaan.

Bromman lentokentällä oli vuonna 2019 kaikkiaan 2 352 517 matkustajaa. Swedavian tilastojen mukaan Bromma oli tuolloin edelleen Ruotsin kolmanneksi suurin lentoaseman matkustajamäärin sekä operaatiomäärin mitattuna. Edellä ovat ainoastaan Tukholman Arlanda ja Göteborgin Landvetterin lentoasemat.

Reilun seitsemän kilometrin päässä Tukholman keskustasta sijaitseva Bromma on palvellut erityisesti kotimaan liikennettä, mutta sinne on ennen nykyistä koronaviruspandemiaa lennetty suoraan ainakin Suomesta ja Belgiasta. Pääosin Bromma on ollut kotimaan lentojen käytössä eikä pandemian jälkeisestä kotimaan lentoliikenteen palautumisesta ole varmuutta.

Swedavian käynnistämä lentokentän lopetushanke on edennyt ja infrastruktuuriministeriö nimesi selvityshenkilöksi Ruotsin liikennevirasto Trafikverketin hallituksen puheenjohtaja Magnus Perssonin. Selvitystyö on määrä saada valmiiksi elokuun 2021 loppuun mennessä.

Perssonin tehtävänä on selvittää Bromman lentokentän ennenaikaisen sulkemisen vaikutuksia sekä varmistaa Brommasta Arlandaan siirtyville ilmailualan toimijoille riittävät toimintaedellytykset sekä varmistaa Tukholman Arlandan lentokentän kapasiteetin riittävyys. Selvitystyöhön kuuluu myös Bromman maa-alueiden puhdistustarpeiden ja kustannusten selvitys sekä lopetushankkeen vaiheistaminen ja aikatauluttaminen.

Ruotsin lentokenttäyhtiö Swedavia AB:n yhtiöjärjestyksessä todetaan, ettei se saa ilman hallituksen suostumusta sulkea tai siirtää lentoasemia, jotka kuuluvat kansalliseen lentokenttäverkostoon. Bromma kuuluu kestävän liikennejärjestelmän verkostoon, joka takaa saavutettavuuden koko maassa.

Swedavia on arvioinut ettei Bromman toiminnan jatkaminen nykyisissä markkinaolosuhteissa ole enää kaupallisesti kannattavaa.

Vuonna 1936 avattu Tukholman Bromma oli Euroopan ensimmäinen lentokenttä, jossa oli kestopäällystetty kiitotie heti avaamisestaan lähtien. Tällä hetkellä Bromman lentokentän käytöstä on olemassa sopimus Tukholman kaupungin kanssa vuoteen 2038 saakka.

Epäselvää on myös se antaisiko Tukholma lentotoiminnan jatkua Brommasta enää sopimuskauden päättymisen jälkeen. Suunnitelmissa on rakentaa lentokentän alueelle mm. asuntoja.

Pitkän aikavälin tarkastelun osalta Tukholman Arlandaan olisi investoitava riippumatta Bromman jatkosta. Yksi pitkän aikavälin investoinneista Arlandaan olisi uuden kiitotien rakentaminen.

Lue myös: