STM:n asettaman selvityshenkilö Jyri Liljan tehtävänä oli arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa. Lisäksi Liljan tehtävänä oli arvioida kootusti lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tehtäviä hallitusohjelman tavoitteen toteuttamiseksi. Tavoitteena on turvata lääkärihelikopteritoiminta koko maassa kustannusvaikuttavasti. Selvityksen mukaan uudessa valtio-omisteisessa FinnHEMS Oy:ssä tulee panostaa yhtiön hallinnon johtamiskykyyn ja taitoon, hallitustyöskentelyn ammattitaitoon sekä sen jäsenten riittävän laajaan erikoistoimialaan liittyvien substanssien osaamiseen. STM on ilmoittanut olevansa erityisen tyytyväinen nykymuotoiseen lentotoimintapalveluun, jonka perusteella selvitysmies toteaa, että valtion omasta kopterihankinnasta tulisi luopua ja jatkaa toiminnan ulkoistamista julkisen kilpailuttamisen keinoin. Omien koptereiden sijaan tulisi valtion helikopterikaluston käyttöä tehostaa lisäämällä yhteistyötä ensihoidon ilmailupalvelussa Rajavartiolaitoksen sekä Puolustusvoimien kanssa .Kustannussäästöjen vuoksi tulisi myös käyttää jo olemassa olevaa valtion ilmailukalustoa, eikä rakentaa lisätä uusia tukikohtia olemassa olevien järjestelmien rinnalle.
Uusi kilpailutus tulisi aloittaa välittömästi ettei FinnHEMS toimintaa aiheudu keskeytymisriskiä. Mikäli palveluun tulisi katkos korvattaisiin lääkärihelikoperipalvelua lääkäriautoilla sekä Rajavartio-laitoksen ja Puolustusvoimien antaman helikopterivirka- avun turvin 24/7 periaatteella. Sen osalta tulee kuitenkin huomioida, että Puolustusvoimien helikopterikalustolla virka-apuun voidaan lähteä virka-aikana 30 minuutin varoajalla, mutta sen ulkopuolella varoaika on jo kaksi tuntia. Nykyiset operaattorisopimukset Skärgårdshavets Helikoptertjänstin ja Babcock Scandinavian AirAmbulancen kanssa päättyvät 2021 vuoden lopussa.
100 miljoonan euron kopterihankinnassa mukana salamyhkäisyyttä Valtiolle hankittavista koptereista aihetuisi selvityksen mukaan noin 100 miljoonan euron vastuut valtion takaamalla lainarahoituksella. Lilja törmäsi hankkeen valmistelussa salamyhkäisyyteen eikä hän saanut nähtäväkseen konsulttien tekemiä laskelmia.
Lilja kummasteli, että leasing-vaihtoehtoa ei helikoptereiden osalta oltu tarkasteltu tai mallinnettumillään tavalla. Pohjoismaissa julkishallinnon kustantamaa lääkäri- ja ambulanssilentotoimintaa tehdään yhteensä 45 eri tukikohdasta. Näistä 43:ssa lentotoiminta on kilpailutettu avoimen kilpailutuk-sen kautta ja sen hoitavat ulkoistetusti ostopalveluina lentoyhtiöt. "En ole vakuuttunut siitä, että nyt tehdyt arviot ja laskelmat valtiollisen ilmailutoiminnan osalta ovat oikeat sekä tarpeeksi kattavat, jotta niiden perusteella voidaan tehdä perusteltu päätös lentotoiminnan aloittamisesta FinnHEMS:n omana toimintana", toteaa Lilja.
FinnHEMS toimintaan suunniteltu rakennettavan uudet tukikohdat Seinäjoelle ja Kouvolan Uttiin. Näistä jälkimmäisen tilalle on esitetty myös Lappeenrantaa. Sen kannalle asettuu myös nyt esitelty selvitys. Selvitysmies Lilja toteaa yhtyvänsä Sosiaali-ja terveysministeriön 1 huhtikuussa 2018 asettaman asiantuntijatyöryhmän kannanotoon siitä, että Lappeenranta on kokonaisuus arvioidenlääkärihelikopterin sijoittamispaikkakunnaksi Uttia parempi vaihtoehto. Selvityksessä ehdotetaankin, että hallitus ottaisi Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin sijoittamisasian uudelleen käsittelyyn ja päättäisi sijoittaa Kaakkois-Suomen lääkärihelikopterin Lappeenrantaan. Lilja nostaa esiin myös kansantajun vastaisen toiminnan helikopteripalveluiden tukemisessa. Selvityksen mukaan valtion tulee rahoittaa vain ensihoidon ilmailupalvelun lääkärihelikopteritoiminnanjärjestämistä. Mikäli sairaanhoitopiiri haluaisi harjoittaa ensihoitajamiehityksellä toimivaa lääkin-tähelikopteripalvelua, tulee sairaanhoitopiirin vastata tämän ilmailupalveluiden järjestämisestä aiheutuvista kuluista kokonaisuudessaan itse. Tälläinen tilanne on Rovaniemellä, jossa FinnHEMS-lääkärihelikoperissa ei ole ensihoitolääkäripäivystystä. Rovaniemen FinnHEMS tukikohda osalta Lilja nostaa esiin paikalliset olosuhteet, jotka vaativat käytettäväksi tehokkaampaa helikopteria. Lisäksi tulisi selvittää yhteistyömahdollisuudet Rajavartiolaitoksen kanssa mahdollisuudesta saada nykyistä paremmin virka-apua jäätävien olosuhteiden vallitessa.
Selvityksen mukaan sairaanhoitopiirin ja FinnHEMS:n nykyinen tehtävänjako tulee muuttaa siten, että jatkossa FinnHEMS vastaa ilmailupalvelun lisäksi helikoptereihin tulevien lääkinnällisten laitteiden hankinnasta, huollosta ja ylläpidosta. Ensihoitolääkäreiden osalta sairaanhoitopiirien tulisi kehittää järjestelyä siten, että ensihoitolääkäreillä olisi yhteinen työnantaja.
Lilja toteaa selviyksessään pitävänsä ensiarvoisen tärkeänä, että toteutetaan ensitilassa riippumaton lääkärihelikopteri-toiminnan kustannus-, hyöty-ja vaikuttavuusarviointi terveystaloustieteen asiantuntemuksella. Arvioinnissa tulisi selvittää laaja-alaisesti koko ensihoidon ilmailupalvelun kustannusvaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä. Tärkeänä huomautuksena selvityksessä on myös toteamus, jonka mukaan valtionyhtiön valvontaja omistajaohjaus on järjestettävä tehokkaasti ja asianmukaisesti. Lue myös:
|
|||