Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Suomen osallistumista Naton yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviin valmistellaan parasta aikaa puolustusministeriön johdolla ja asiasta tehdään päätökset syksyn aikana. Tällaisia Nato-tehtäviä olisi mm. Baltic Air Policing -operaatio, jossa valvotaan Baltian maiden ilmatilaa sekä Islannin ISLAPS-operaatio. Puolustusministeri Häkkänen puhui asiasta suurlähettiläskokouksessa Helsingissä 22. elokuuta 2023.

”Naton täysimääräisenä jäsenenä Suomikin luonnollisesti osallistuu muiden liittolaisten tapaan puolustusliiton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Näihin lukeutuu mm. ilmavalvonta Baltiassa, Puolassa, Bulgariassa ja Romaniassa, sekä kausittain Islannissa, eteentyönnetty läsnäolo (eFP) Baltiassa, Puolassa, Romaniassa, Bulgariassa, Unkarissa ja Slovakiassa ja pysyvät merivoimaosastot sisältäen kaksi laivasto-osastoa ja kaksi miinantorjunta-osastoa”, kertoo puolustusministeri Häkkänen.

”Suomen osallistumisen tasosta päätetään erikseen kansallisesti. Johdan asian valmistelua ja päätökset menevät aikanaan TP-UTVAn kautta valtioneuvoston yleisistuntoon”, jatkaa Häkkänen.

NATO-maat suorittavat Baltiassa Baltic Air Policing -nimellä tunnettua valvontatehtävää, joka käynnistyi huhtikuussa 2004 tukemaan liittoumaan jäseninä olevien Baltian maiden ilmapuolustusta. Virolla, Latvialla ja Liettualla ei ole omia hävittäjäkoneita.

Myös Islanti on niitä harvoja NATO-maita, jolla ei ole omia ilmavoimia. Islannin pyynnöstä siellä käynnistettiin vuonna 2008 Baltian tavoin Icelandic Air Policing and Surveillance (ISLAPS, IAP) -operaatio.

Suomen ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät harjoittelivat yhteistoimintaa Naton lento-osastojen kanssa Ämarin tukikohdassa Virossa maaliskuussa 2023. Ämari on toinen Baltic Air Policing -operaation lentotukikohta ja toinen on Liettuan Šiauliai. MH

Lue myös: