Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös Rissalassa kesäkuussa on saanut houkuteltua Suomessa ennennäkemättömän ilma-alustyypin vetonaulakseen. Bell-Boeing CV-22B Osprey on ns. tiltrotor, jossa yhdistyy kiinteäsiipisen koneen nopeus ja helikopterin kyky pystysuoriin nousuihin ja laskuihin. Myös sitä tukeva erikoisjoukkojen MC-130J Commando II -kone on ensivierailulla Suomessa.

Bell Boeing MV-22 Osprey on kääntyväroottorinen lentokone, jossa yhdistyy kiinteäsiipisen matkanopeus sekä helikopterin kyky nousta ja laskeutua pystysuoraan (VTOL, Vertical Take-Off Landing).

Suuret kääntyvät roottorit/potkurit tuottavat vaakatasossa nostovoimaa ja pystysuorassa vievät lentolaitetta eteenpäin. Helikoptereiden vaakatasossa pyörivän roottorin tekniikka rajoittaa niiden huippunopeutta. Kääntyvillä roottoreilla tämä ongelma voidaan ohittaa ja päästä lentokonemaisiin nopeuksiin.

Tiltrotor-koneiden idea ei ole uusi. VTOL-operaatioihin kykenevää mutta samalla nopeaa ilma-alusta on haikailtu jo pitkään.

Jo saksalainen Focke-Achgelis Fa 269 hyödynsi jo 40-luvulla tätä ideaa, mutta kone ei liittoutuneiden pommitusten takia koskaan valmistunut saati edennyt lentovaiheeseen.

Yhdysvalloissa kehitetty Bell XV-3 sen sijaan oli toimiva tiltrotor, joka teki ensilentonsa 1955. Sitä voi hyvällä syyllä pitää Suomeen saapuvan Bell Boeing CV-22B Osprey -tiltrotorin edeltäjänä.

V-22-hanke käynnistyi jo 80-luvulla. Ensilentoon edettiin vuonna 1989. Kehitysvaihe ei ollut helppo ja Merijalkaväen käyttöön Osprey-nimen (sääksi, kalasääski) saanut MV-22-tiltrotor eteni vasta 2007.

Koska kyseessä on myös tukialuskäyttöön tarkoitettu ilma-alus, sen roottorit taittuvat kokoon ja siivet kääntyvät rungon suuntaisiksi hangaarisäilytystä varten. Tämä lisää entisestään käytettävän teknologian monimutkaisuutta.

Kääntyvät roottori/moottori-kokonaisuudet sijaitsevat siivenkärjissä. Moottorihäiriötilanteita varten niitä yhdistää akseli. Varotoimista huolimatta V-22-tiltrotoreille on sattunut useita onnettomuuksia.

Nyt Suomeen saapuva CV-22B on US Special Operations Commandin käytössä oleva versio. Tämän tiltrotorin toimintasädettä on kasvatettu perusversiota suuremmilla polttoainetankeilla. Ospreyt ovat korvanneet tässä tehtävässä Sikorsky MH-53 Pave Low -helikopterit.

Rissalaan saapuva Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien USAFE:n 352nd Special Operations Groupin CV-22B tukeutuu RAF Mildenhallin tukikohtaan Englannissa.

Samalta kentältä operoi 67th Special Operations Squadron Lockheed Martin MC-130J Commando II -koneita (kuvassa vasemmalla). Tyyppi on erikoisjoukkojen käyttöön tarkoitettu versio legendaarisesta C-130 Hercules -kuljetuskoneesta.

Commando II kykenee ilmatankkaamaan CV-22B-koneita. Herculeksen uusimpaan J-versioon perustuva muunnos soveltuu myös erikoisjoukkojen kuljetuksiin ja toimintaan päällystämättömiltä etulinjan lentopaikoilta.

CV-22B voi esimerkiksi hakea vihollislinjojen taakse alasammutun lentäjän, kuljettaa erikoisjoukkoja ja toimittaa niille tarviketäydennystä. Lisäksi tiltrotorilla voidaan evakuoida haavoittuneita etulinjasta.

Commando II -koneet tekevät vastaavia tehtäviä mutta isommassa kokoluokassa. Ne voivat esimerkiksi toimittaa ajoneuvon etulinjaan ilmapudotuksella. Erikoisjoukot käyttävät niitä myös laskuvarjohyppyihin.

Suomen Ilmailuliiton vuoden 2016 päälentonäytös järjestetään 18.-19. kesäkuuta Kuopion Rissalan lentokentällä. Ohjelmassa on kotimaisten esiintyjien ohella myös mm. Baltic Bees -taitolentoryhmä.

Ilmavoimien HX-hankinta lisännee konevalmistajien kiinnostusta näytökseen. Ainakin Saab JAS 39 Gripen on mukana tapahtumassa. T.T.

Bell-Boeing CV-22B Osprey

• Miehistö: 4
• Pituus: 17,4 m
• Kärkiväli: 25.8 m
• Korkeus: 6,73 m potkurit yläasennossa
• Tyhjäpaino: 15 032 kg
• Suurin lentoonlähtöpaino: 23 982 kg (pystysuoraan) tai 27 443 kg (rullaten vauhtia ottaen)
• Hyötykuorma:
• 24 henkilöä istuimilla tai
• 32 henkilöä lattialla istuen tai
• 5000 – 10000 kg rahtia
• Voimalaite: 2 × Rolls-Royce Allison AE 1107C suihkuturbiinimoottoria; 4 590 kW (6 200 hv) per moottori
• Roottori: 2 kpl, kunkin halkaisija 11,6 m
• Matkalentonopeus: 434 km/h merenpinnan tasolla
• Taistelusäde: 900 km yhdellä sisäisellä lisätankkisäiliöllä.
• Siirtolentomatka: ilmatankkauksen avulla lähes rajaton
• Lakikorkeus: 7 920 m

Lue myös aiempia Lentoposti.fi -juttuja aiheesta: