Vuoden 2023 lentotähystyskaudella kartoitettiin sammutuslentokoneille sopivia vedenottopaikkoja koko Suomen kattavuudelta. Lennot olivat jatkoa aikaisemmalle karttaharjoitukselle, jossa katselmoitiin mahdollisia paikkoja. Suomessa metsäpalojen sammutustoimintaa harjoitetaan ilmasta käsinpääsääntöisesti helikopterein, joten nyt tehty vedenottopaikkojen kartoitus sammutuslentokoneita ajatellen on ensimmäinen laatuaan.

Lentotähystyskauden ollessa metsäpalojen osalta hiljainen kyettiin Suomessa edistämään merkittävää kokonaisturvallisuutta kohentavaa hanketta. Tähystyslennolla suoritettiin vedenottopaikkojen kartoitusta sammutuslentokoneiden tarpeisiin. Hankkeella varaudutaan valtakunnallisesti ja etupainoitteisesti suurien metsäpalojen sammutustehtäviin ja kiinteäsiipisten sammutuslentokoneiden käyttöön.

“Työtä tehtiin koko Suomen kattavuudelta ja tavoitteena on löytää jokaiselta 22 lentotähystysreitiltä kymmenkunta vedenottoon soveltuvaa paikkaa”, kertoi pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen Lentoposti.fi:lle.

Hanke on vielä osittain kesken, mutta kokonaismäärän osalta Aluehallintovirasto odottaa tavoitemäärän saavuttamisen olevan mahdollinen. Kesän aikana tehty kartoitus on yksi osa suurempaa kokonaisuutta.

Mahdolliset sammutuslentokoneille soveltuvat vedenottopaikat eli ns. skuuppauspaikat oli ensin katsottu karttaharjoituksella ja nyt paikkoihin tutustuttiin lentokoneilla. Ilmasta käsin tarkasteltiin mahdollisia vaaratekijöitä, joita karttaharjoituksessa ei mahdollisesti oltu huomattu. Tämän jälkeen kohteista tehdään kohdekortit pelastuslaitoksille, jotka suorittavat niille vielä lähemmän tarkastelun.

“Nyt päästään hyvään tasoon kiinni ja asia on Suomessa hyvällä mallilla. Toki tulevina vuosina on luvassa päivitystarpeita. On positiivista, että hanke toteutetaan etukäteen ennen tarpeen ilmentymistä”, jatkoi pelastusylitarkastaja Kurvinen.

Sammutuslentokoneen skuuppausaluemääritykset ovat Euroopan laajuiset. Käytännössä vedenottoon tarvitaan pienelle sammutuslentokoneelle vesialue, jolla on pituutta 1,5-2 kilometriä ja veden syvyyttä vaaditaan kolme metriä. Lyhyempääkin vesialuetta voidaan käyttää vedenottoon, mutta tuolloin ei saavuteta maksimaalista hyötyä, kun tankkeja ei saada kerralla täyteen. Ratkaisevimmaksi tekijäksi nousevat usein reunaesteet, kuten puusto.

Muita huomioitavia tekijöitä ovat luonnollisesti mahdollinen aallokko ja tuuliolosuhteet. Vaadittu vesialueen pituus ja leveys riippuvat myös lentäjän kokemuksesta. Jopa 75 metriä leveä alue riittää, kun kokemusta on tarpeeksi ja muut olosuhteet ovat riittävät.

Suomi on pitkä maa ja alueiden välillä on merkittävästi eroja. Esimerkiksi Järvi-Suomessa sopivista kohteista on jopa runsaudenpulaa, mutta Pohjois-Suomessa tilanne onkin jo aivan toinen. Alueita tarkasteltiin nyt lentopaikkakeskeisesti. Valtakunnallinen kartoitus tehtiin Suomessa nyt ensimmäistä kertaa ja sitä päivitetään tarvittaessa.

“Mikäli tällainen suurempi metsäpalonsammutusoperaatio käynnistyisi joskus tulevaisuudessa, niin paikallinen pelastuslaitos miettii mikä lentopaikka on tilanteeseen nähden sopivin sammutuslentokoneoperaatioihin”, kertoi pelastusylitarkastaja Kurvinen.

Vedenottopaikkojen osalta lopullisen päätöksen tekevät sammutuslentokoneita lentävät miehistöt. Tilanteesta riippuen voi joskus olla järkevämpää hakea osakuorma lähempää kuin täysi vesilasti kauempaa.

Esimerkiksi palopaikan ollessa noin kilometrin päässä vedenottoalueesta olisi keskimääräinen kääntöaika sammutuslentokoneella noin kolme minuuttia ja tunnin aikana palopaikalle ehdittäisiin pudottaa reilut 50 000 litraa vettä. Mikäli etäisyyttä vedenoton ja palopaikan välillä olisi 30 kilometriä olisi kääntöaika noin kymmenen minuuttia ja vettä palopaikalle pudotettaisiin tunnissa reilut 17 000 litraa.

Vedenottopaikkoja on siis hyvä olla kartoitettuna riittävästi per alue kuten Suomessa on tehty.

Suomessa ei ole omia sammutuslentokoneita – sammutuskyky toteutettu helikopterein

Euroopassa sammutuslentokoneita käytetään mm. suurten metsäpalojen sammutustehtäviin. Sammutuslentokoneen käyttö vaatii etukäteen suunnitellun vesilähteen, joka soveltuu vedenottamiseen ja on sijainniltaan sopivalla etäisyydellä metsäpaloalueeseen nähden.

Suomessa ilmasta käsin suoritettavista sammutustehtävistä vastaavat Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien helikopterikalusto. Vartiolentolaivueen H215 Super Puma -meripelastushelikopterit, AW139 Koala- ja Helikopteripataljoonan NH90 -helikopterit kuljettavat vettä palopaikalle erikokoisilla Bambi Bucket-sammutussäiliöillä. Helikopterilla vedenotto voidaan suorittaa hyvinkin pienestä metsälammesta.

Sammutuslentokoneet puolestaan kykenevät tuomaan vettä palopaikalle läheisestä vesistöstä helikoptereita nopeammin, mutta vedenottoalue on oltava merkittävästi laajempi.

Keväällä 2022 Saab esitteli Air Tractor AT-802 F Fire Boss -sammutuslentokoneiden suorituskykyä Jämijärvellä. Tehokkaalla Pratt & Whitney PT6A -moottorilla varustettu AT-802 F Fire Boss -sammutuslentokone on erittäin suorituskykyinen.

Matkalentonopeutta koneella on noin 150 solmua ja tyypillinen lentonopeus toiminta-alueella on noin 100 solmua. Toimintamatkaa koneella on lähes 1300 kilometriä.

Konetyyppi on varustettu pyöräkellukkeilla, joten se voi täyttää vesisäiliönsä nopeasti erilaisista vesistöistä. Parhaimmillaan Fire Boss -koneen lentäjä voi vapauttaa 3000 litran vetoisesta säiliöstä tunnissa jopa 35 000 - 50 000 litraa vettä.

Vuonna 2023 sammutuslentokoneet olivat jälleen Jämijärvellä, jolloin käytettiin vedenottopaikkojen lisäksi vesitäyttöä myös kuivalla maalla säiliöautoista.

Esimerkiksi Tikkakoskelle tai Halliin sijoitettuna tällainen sammutuslentokone saavuttaisi palopaikan Suomen etelärannikolta Ouluun saakka noin yhdessä tunnissa. Maastopalopaikan saavutettavuus ilmateitse on usein merkittävästi nopeampaa kuin perinteisellä pelastusajoneuvokalustolla teitä pitkin.

Suuremmat uudet De Havilland DHC-515 -koneet, jotka ovat suosittujen CL-415 ja CL-215 -sammutuskoneiden seuraajia voivat pudottaa palopaikalla päivän aikana jopa 700 000 litraa vettä. Tällaisella koneella skuuppaus tapahtuu vain 12 sekunnissa ja vedenotto voidaan tehdä valmistajan mukaan jopa kaksimetrisessä aallokossa.

Sammutuslentokoneiden tuomat suorituskykyedut ovat siis Suomenkin tiedossa varsin hyvin. Vedenottopaikkojen kartoitus on myös yksi osa mahdollisen oman uuden suorituskyvyn rakentamisessa. Euroopan tilanne ilmaston suhteen on muuttumassa ja omalle kalustolle voi tulevaisuudessa olla entistä suurempi tarve. Eurooppalainen kalusto saattaa olla kiinni muissa sammutustehtävissä.

Nykyisin Suomea lähimmät sammutuslentokoneet sijaitsevat Ruotsissa. Näitä Ruotsin turvallisuusvirasto MSB:n (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) Air Tractor AT-802 F Fire Boss -sammutuslentokoneita operoi Saab.

Koneiden tukikohta sijaitsee Tukholman eteläpuolella Nyköpingissä Skavstan lentokentällä. Sieltä käsin Saabin operoimat neljä palosammutuslentokonetta ovat Ruotsin ja koko Pohjois-Euroopan käytössä. Tarvittaessa sammutuslentokoneiden kapasiteettia on saatavissa Ruotsista Itä-Suomeenkin noin 2-3 tunnissa. Mahdollisen tarpeen ilmetessä hyvinvointialueet ilmoittavat asiasta sisäministeriölle, joka päättää avunpyynnöstä.

Euroopan Unionin RescEU-hätämekanismin kautta vuoden 2023 maastopalokaudelle on ollut käytettävissä 24 palonsammutuslentokonetta ja neljä sammutushelikopteria. Ilma-aluskalustoa EU:n käyttöön tarjoavat Kypros, Tshekki, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Portugal ja Ruotsi.

EU:n hätäavun koordinointikeskus (ERCC, Emergency Response Coordination Centre) sai edellisvuonna eli vuoden 2022 aikana 11 avunpyyntöä metsäpalojen sammutukseen. Kaikkiaan 33 lentokonetta ja kahdeksan helikopteria oli käytössä läpi Euroopan EU:n hätämekanismin kautta. MH

Lue myös: