Matti Antero Juhani Jyllilä ohjelmistokouluttaja, merkonomi tunnetaan lennokkiharrastuksen ammattilaisena sekä tuomaritoiminnasta. Jyllilä aloitti lennokkiharrastuksen 1950-luvun lopulla noin 12 vuoden ikäisenä. Ensimmäinen lennokki oli Hyttynen, joka rakentui isän kanssa. Ensimmäinen itse rakennettu lennokki oli Kiuru, jonka Jyllilä rakensi Kouvolassa lennokkikerho Kolerassa (Kouvolan lennokkirakentajat). Jyllilän toinen lennokki oli itse suunniteltu ja sekin lensi hienosti. Vuonna 1960 noin 15-vuotiaana Jyllilä lensi ensimmäisen yksinlentonsa purjelentokoneella. Kaikkiaan lentoja kertyi noin 150 kappaletta. Kurssimaksun sai tuolloin katettua pitkälti vetämällä koneita taivaalle vintturilla Selänpään lentopaikalla. Armeijan palvelukseen astuttuaan Jyllilä jäi varusmiespalveluksen jälkeen Puolustusvoimien palvelukseen. Ensin hän toimi Korialla pioneerirykmentissä viestialiupseerina ja myöhemmin sotilaspiirin esikunnassa vuoteen 1973 saakka. Puolustusvoimien jälkeen Jyllilä vaihtoi Suomen Ilmailuliiton (SIL) palvelukseen, jossa hän toimi 17 vuotta lennokkitoiminnan vetäjänä edistäen kaikkea lentotoimintaa. Jyllilä innostui erityisesti lentäviin pienoismalleihin. Niiden saavuttua Suomeen toimintaa kehitettiin merkittävästi ja valmennusta hankittiin Suomeen ulkomaita myöten. SIL:ssä Jyllilä teki kaikkea lennokkeihin liittyvää. Lennokkituomarina Jyllilä on toiminut 1970-luvulta lähtien ja kansainvälinen tuomaritoiminta tuli mukaan 1980-luvun alussa. Jyllilä on tuomaroinut noin 40 kertaa EM- ja MM-kilpailuissa. Väliin on jäänyt vain kahdet tai kolmet kilpailut. Tuomarointiura jatkuu edelleen ja viimeksi hän toimi tuomarina Romaniassa kesällä 2024. SIL:n alaisuudessa lentävien mallilennokkien lisäksi Jyllilä toimi eri kattojärjestön alaisuudessa toimivien suihkumoottorimallilennokkien tuomaritoiminta. Niiden osalta tuomaritehtäviä kilpailussa on ollut Suomessa ja Kiinassa. Jyllilä on myös FAI:n Aeromodelling-komitean tuomari ja tekninen asiantuntija. Jyllilä on myös Suomen lennokkitoiminnan tuki ry:n perustaja. Sen päätarkoitus oli Lennokki-lehden julkaisu. Lehteä julkaistiin 20 vuotta ja kysyntää olisi ollut pidempäänkin, mutta tekijät kävivät vähiin. Vuonna 1995 Jyllilä sai SIL:n Hopeisen ansiomerkin numero 534 sekä kansainvälisen ilmailuliiton FAI:n lennokkikomitean kultaisen mitalin. Lennokkeja Jyllilä kertoo valmistaneensa vuosikymmenten aikana satoja, mutta hajonneitakin on jotakuinkin saman verran. Lennokkitoiminta opetti Jyllilälle paljon aerodynamiikasta. Viimevuosina Jyllilä on jättänyt lennokkien rakentamisen taka-alalle, sillä hän on toiminut kymmenen vuotta Lentotekniikan killan hallituksen jäsenenä vastaten edelleen lentävän Gloster Gauntlet -koneen ja Hallinportin ilmailumuseon ylläpidosta.
Kammonen aloitti työt lentokoneiden parissa Hankkijalla vuonna 1969. Lentokonemyyntiä hän teki kovalla innolla ja myi vuoteen 1976 mennessä toistasataa Piper-lentokonetta, joiden joukossa oli mm. viisi Piper Arrow -yhteyskonetta Suomen Ilmavoimille ja kaksi Piper Navajo -kaksimoottorikonetta Suomen Rajavartiolaitokselle. Vuonna 1976 Kammonen siirtyi Cessnan palvelukseen ja toimi Citation-liikesuihkukoneiden pohjoismaisena edustajana. Tehtäväkenttä laajeni myöhemmin Etelä-Saksaan, Itävaltaan, Kreikkaan ja Espanjaan. Vuonna 1980 perustettiin Jetflite, jonne Korpivaara hankki Kammosen kautta Piper Cheyenne -koneen sekä myöhemmin Suomen ensimmäisen Cessna Citation -liikesuihkukoneen (OH-CIT). Jetflitelle hankittiin tämän jälkeen vielä kaksi Citation 2 -liikesuihkukonetta (OH-CUT ja OH-CAT). Liikelentoyhtiön laivasto kasvoi vielä kahdella Hawker Siddeley HS125 -liikesuihkukoneella. Jetfliten myynnin jälkeen Kammonen perusti Metro Jetin ja osti myös Aerial Oy:n sekä hallirakennuksen Helsinki-Vantaalta. Yhtiöt tarjosivat Beechcraft BE90 King Air -koneella radiosuunnistuslaitteiden mittaustoimintaa ja asiakkaana oli noin 7-8 vuoden ajan Ilmailulaitos. Ensimmäinen halli jäi pieneksi toiminnan kasvaessa ja tilalle rakennettiin uusi suurempi halli. Sen vuokralaiseksi tuli silloinen lääkärihelikopteriyhtiö Mediheli. Suomesta Air Botnian kautta kasvua hakenut SAS vuokrasi hallitilat ja Kammosen yhtiöt siirtyivät Helsinki-Vantaalla kiitotien 15/33 itäpuolelle. 2000-luvun vaihteessa Kammonen lähti rakentamaan uudelleen Airfix Aviationia yhdessä Jarmo Lehtisen ja Kari Kankkusen kanssa. He työstivät Airfixista operointiyhtiön, joka kasvoi merkittävästi. Noin vuonna 2007 Kammonen jätti ilmailun taka-alalle myyden sekä Metro Jetin että Airfixin osakkeet. Uransa aikana Kammonen lensi noin 3000 lentotuntia, joista noin 200 kertyi helikopterilla. Liikentokoneista Kammonen lensi BE90-, Citation- ja HS125 -koneita.
Ensimmäiset lentokapteenin arvonimet saivat vuonna 1934 Aeron lentäjät Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Nyt lentokapteenin arvonimiä on myönnetty Lentoposti.fi:n laskujen mukaan 137 kappaletta. MH Lue myös:
|
|||
