Helsinki-Vantaan lentoasema ei ainoastaan laajene, vaan myös sen palveluita kehitetään voimakkaasti. Luvassa on 70 uutta tai uudistuvaa ravintolaa ja myymälää. Kentän asema Aasian liikenteen hubina on huomattu maailmalla ja sen kaupallinen potentiaali kiinnostaa alan suuria kansainvälisiä toimijoitakin. 

Kentälle tulleiden uusien monikansallisesti toimivien yritysten merkittävät investoinnit Helsinki-Vantaan kehitykseen vaikuttavat positiivisesti Suomen talouskasvuun. Lentoliikenne työllistää maassamme suoraan tai välillisesti 100 000 ihmistä.

Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3,2 prosenttia. Maksetut välilliset ja suorat verot ovat huimat 2,5 miljardia euroa.

Helsinki-Vantaan matkustajaliikenteen vuosikasvu on noin 5,2 prosenttia. Matkustajamäärä ylittää siten 20 miljoonaa jo kuluvan vuosikymmenen loppupuolella, mahdollisesti vuonna 2018.

Finavia on jo käynnistänyt Helsinki-Vantaalla seitsenvuotisen laajennushankkeen, jonka ensimmäisessä vaiheessa saatiin 40 prosentia lisää turvatarkastuskapasiteettia.

Samalla SSP Finlandin operoima lentoaseman kongressikeskus ja VIP-tilat siirtyivät turvatarkastuslinjojen alta uuteen paikkaan viereisiin toimistotiloihin (kuva vasemmalla). Lentoasemajohto muutti remontin alta lähtöaulan toiselle puolelle samaan kerrokseen.

Uusi, hieman sokkeloiselta vaikuttava mutta suomalaisen valoisasti sisustettu kongressikeskus on saanut nimen Congress T2 @ Helsinki Airport. VIP-tilat voidaan tarvittaessa eristää niin, että niissä voi turvatarkastuksen jälkeen viettää aikaa ja siirtyä sitten suoraan lähtöportille.

Ilmailunäkökulmasta ikävää on, että aiempien kongressitilojen historiaa henkivät nimet (Junkers, Hansa, Caravelle, Condor ja Dakota) ovat muuttuneet Karjala, Kymi ja Savo -tyylisiksi.

Terminaali laajenee Finnairin tekniikan alueelle

Seuraavaksi saadaan lisää laajarunkokoneiden matkustajasiltakapasiteettia sormimaisella terminaalilaajennuksella nykyiselle Finnairin tekniikan alueelle (kuva alla). Laajennuksen valmistuttua esimerkiksi Hongkongista saapuvien matkustajien ei enää tarvitse kävellä bussiin talvisella asematasolla.

Sieltä purettavien rakennusten (kuten ns. kaarihalli) kohtalosta on jouduttu vääntämään kättä jopa Museoviraston kanssa. (purkutoimista tarkemmin uutisen lopun linkeissä).

Lopuksi rakennetaan matkustajavirtoja tehostamaan kokonaan uusi suuri lähtö- ja matkatavara-aula nykyisen T2-terminaalin eteen. Sitä kutsutaan Finaviassa "prosessoriksi". Hanke edellyttää uusien pysäköintitilojen rakentamista rakennuksen alle jääviä korvaamaan.

Kaikkiaan noin 900 miljoonan investoinneissa on varauduttu myös lentoliikenteen mahdollisiin notkahduksiin. Siksi uudistuksia voidaan tarvittaessa lykätä.

Historiallisesti katsoen liikenne on kuitenkin aina kasvanut jatkuvasti, vaikka 11. syyskuuta 2001 -terrori-iskujen kaltaiset tapahtumat ovatkin aiheuttaneet väliaikaisia notkahduksia. Suurin uhka monille Helsinki-Vantaalta lähteville Aasian yhteyksille on Venäjän vihjailema, EU:lle vastapakotteena mahdollisesti asetettu kielto ylilennoille.

Finnairin liikenteestä merkittävä osa käyttää reiteillään tätä ilmatilaa. Ylilentokieltoa ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä, koska se tuottaa merkittäviä tuloja. Samaten mahdollisesti tiukentuvat EU-pakotteet saattaisivat nopeasti maadoittaa Venäjän länsimaissa rakennetut matkustajakoneet.

Lentoasemalaajennusten lasketaan tuovan noin 14 000 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan entistä suurempi lentoasema tarjoaa pysyvästi 5000 uutta työpaikkaa.

Merkittävä uutuus on myös juuri liikenteelle avattu Tikkurilantien ja terminaaleihin vievän Lentoasemantien eritasoristeys (kartta vasemmalla), jonka myötä hitaasti vetäneet liikennevalot ovat vihdoin jääneet historiaan. Työn alla on edelleen Kehä III:n ja Lentoasemantien risteysalue.

Ensi vuonna valmistuva Kehärata puolestaan yhdistää lentoaseman Helsingin keskustaan, tosin varsin hitaasti lukuisien lähiöasemien kautta kiertäen.

Palvelu-uudistus tukee kasvua

Finavia on käynnistänyt Helsinki-Vantaalla myös historiallisen palvelu-uudistuksen. Sen myötä lentoasemalle on saatu kansainvälisiä yrityksiä, jotka tukevat Helsinki-Vantaan pyrkimyksiä johtavaksi vaihtolentoasemaksi Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Samalla ne tuovat Suomeen huomattavan määrän ulkomaista pääomaa ja uusia työpaikkoja.

"Helsinki-Vantaa kiinnostaa maailmanlaajuisia, alansa johtavia kaupallisia toimijoita eri tavalla kuin muutama vuosi sitten. Uusien kansainvälisten yritysten investoinnit Helsinki-Vantaalle ovat merkittäviä", Matkustajapalveluiden liiketoimintajohtaja Anne Gullstén Finavialta kertoo.

Lentoasemalla toimivien yritysten investointien suuruus on tällä hetkellä yhteensä noin 40 miljoonaa euroa ja tämä saattaa kasvaa. Finavia investoi itse palvelu-uudistukseen 7 miljoonaa euroa. Hanke luo Suomeen arviolta ainakin 200 uutta työpaikkaa.

Lentoasemalle 70 uutta myymälää tai ravintolaa

Viimeisen vuoden aikana Helsinki-Vantaalle ovat saapuneet muun muassa yli sadalla lentoasemalla operoiva Euroopan suurin matkailualan vähittäiskauppias World Duty Free Group (WDFG). Finavia itse luopui Tax free -myynnistä yhtenä viimeisistä lentoasematoimijoista.

Maailman suurimpiin lentoasemaravintolayrityksiin kuuluva HMSHost on jo avannut toimipisteitä Helsinki-Vantaalle. Kentän suurimpiin toimijoihin kuuluu edelleen myös Finavian pitkäaikainen ravintolaoperaattori, lähes 30 maassa toimiva SSP.

HMSHost on osa vuonna 1977 perustettua, alunperin valtio-omisteista italialaista Autogrill-yhtymää. Se toimii yli sadalla lentokentällä. Helsinki-Vantaalle HMSHost on lokakuuhun mennessä avannut kuusi toimipistettä ja tavoitteena on kaikkiaan 18 vuonna 2016.

Lentoyhtiöiden supistaessa lennon aikaisia tarjoiluitaan lentoasemilla on tuhannen taalan paikka tarjota matkustajille laadukasta ja tuoretta syötävää.

HMSHost tuokin Helsinki-Vantaalle näyttävästi useita omia brändejään kantavia ruokapaikkoja. Esimerkiksi Aasian makuja tarjoavan Two Tigers Sushi & Noodlen sushit tehdään paikan päällä taatusti tuoreesta kalasta.

Muita Helsinki-Vantaan ravintolauutuuksia ovat kahvila-myymälä My City Shop & Cafe, kioskimainen Freshly Made,  kahvi- ja teevalikoimastaan tunnettu Johan & Nyström sekä nopeaan nälkään sopiva Grab and Fly.

Helsinki Sausage Co (otsikkokuvassa) sijaitsee aivan Schengen-terminaalin perimmäisessä sopessa, jossa aiemmin ei ole ollut lainkaan palveluita. Sen tarjontaan soveltuvia tuotteita ei löytynyt Suomesta, joten ruokapaikka teettää makkarat oman reseptinsä mukaan suomalaisella valmistajalla.

Urban Food Market puolestaan tarjoaa vasta leivotusta leivästä valmistettuja voileipiä. Paisto ei toisin tapahdu lentoasemalla, mutta leivät täytetään paikan päällä asiakkaan edessä.

Huippumuotia myyvät muun muassa kansainväliset brändit Hugo Boss, Etro, Bally, Loewe, Mont Blanc, Armani Jeans, Porsche Design ja Versace Collection.

Maailmanmerkkien tuotteet ovat lentoasemalla varmasti aitoja, mikä on monelle matkustajalle tärkeä tieto. Tarjolla on myös edullisempia tuotteita, ns Affordable luxusta.

Palvelu-uudistuksen myötä lentoasemalle avataan tulevina vuosina lähes 70 uutta tai uudistettua palvelupistettä. Ensi kesänä on luvassa esimerkiksi valuutanvaihtoautomaatti. ++

Lue myös: