Maailmanlaajuisesti operoivassa lentoyhtiössä epäsäännölliset työajat ja aikaerolennot ovat haasteellisia työntekijöiden jaksamiselle ja terveydelle, erityisesti ikääntymisen myötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Finnair ja Työterveyslaitos kertoivat tammikuussa 2012, että työterveyshuollolla on keskeinen rooli työikäisen väestön terveyden edistämisessä ja työkyvyn ylläpitämisessä. Finnairin työterveyshuolto halusi selvittää ja torjua vuorotyön terveysriskejä ja käynnisti tutkimushankkeen osana terveystarkastuksia. Kohderyhmänä oli 4 169 Finnairin työntekijää. Terveystarkastustutkimusta koskeva aineisto sisältää 2312 henkilön tutkimustiedot, seurannan osalta 1347 henkilön ja vuorotyörytmin muutosta koskevan aineiston osalta 84 mieshenkilön tutkimustiedot. Tutkimukseen osallistuneet miehet työskentelivät pääasiassa tekniikassa, maapalvelussa ja rahdissa, kun taas naiset työskentelivät enimmäkseen toimistossa tai asiakaspalvelutehtävissä porttipalvelussa tai matkustamopalvelussa. Miehillä oli diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä selvästi enemmän kuin naisilla. Finnairin henkilöstö osoittautui kuitenkin varsin hyväkuntoiseksi kansalliseen keskiarvoon verrattuna. Lentävän henkilöstön elintavat ja terveys olivat selvästi muuta henkilöstöä paremmat. Koko henkilöstöstä noin 30 prosentilla todettiin aihetta elintapamuutoksiin, jotta vältettäisiin sairastuminen diabetekseen. Lääketieteen lisensiaatti, sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri sekä ilmailulääkäri (AME1) Katriina Viitasalon väitöskirjatyössä selvitettiin, onnistuuko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ja tyypin 2 diabeteksen seulonta ja ehkäisy lentoyhtiön työntekijöillä, testaamalla kahta interventiota; vuorotyörytmin muutosta ja elintapaneuvontaa. Vuorokausirytmin häiriintyminen, univaje ja unihäiriöt sekä muutokset elintavoissa vaikuttavat vuorotyöntekijän terveyteen. Viitasalon mukaan vuorotyötä aiemmin tehneillä miehillä havaittu lisääntynyt riski sairastua metaboliseen oireyhtymään pitää tunnistaa ja pyrkiä ehkäisemään työterveyshuollossa. Tekniikan linjahuollossa toteutettu muutos vahvisti myös tietoa, että nopeasti eteenpäin suuntautuva vuorokierto lisää iäkkäämpien työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista vuorotyössä. Se aiheutti vähemmän unihäiriöitä ja päiväväsymystä kuin hidas ja taaksepäin kiertävä järjestelmä. "Joustava työaika, jossa työntekijä voi paremmin vaikuttaa työaikoihinsa, saattaa olla edullinen vuorotyöntekijän sydänterveydelle", kertoo Viitasalo. Väitöskirjan mukaan kohonneen riskin miehet hyötyvät vähäisestäkin elintapaohjauksesta mutta selvempien terveysvaikutusten saamiseksi tarvitaan intensiivisempiä interventioita. Terveystarkastusten suuntaaminen korkean riskin henkilöihin ja osallistumiseen vaikuttavien taustatekijöiden huomioiminen elintapaohjauksessa voivat tehostaa ennalta ehkäisevää työtä työterveyshuollossa. Terveystarkastus löysi tehokkaasti ne henkilöt, joiden sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riski oli kohonnut. Diabeteksen riskikysely FINDRISC osoittautui käyttökelpoiseksi seulontamenetelmäksi. Terveystarkastusten yhteydessä annettu elintapaohjaus osoittautui toimivaksi, ja kohonneen riskin miehet hyötyivät ravitsemusterapeutin ja diabeteshoitajan ohjauksesta. Korkea diabetesriskipistemäärä, kliiniset ja elintapoihin liittyvät riskitekijät sekä uneen ja mielialaan liittyvät ongelmat lisäsivät ohjaukseen hakeutumista. "Vuorotyösuunnittelussa on tärkeää huomioida, että ergonomiset ja joustavat vuorojärjestelmät voivat edistää vuorotyöntekijän jaksamista ja sydänterveyttä", toteaa Viitasalo. Terveystarkastusten suuntaaminen korkean riskin henkilöihin ja osallistumiseen vaikuttavien taustatekijöiden huomioiminen elintapaohjauksessa voivat tehostaa ennalta ehkäisevää työtä työterveyshuollossa. LL Katriina Viitasalo väittelee "Shift work and cardiovascular risk factors - Prevention among airline employees". -aiheesta 7. lokakuuta 2016 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
|
|||
