Suomenlahden poikki kulkee merkittävä määrä siviililentoliikennettä Helsinki-Vantaalta Eurooppaan ja takaisin. Näiden liikennevirtojen lomassa kulkee ajoittaan ilman transponderia lentäviä valtion-ilma-aluksia. Ne lentävät kapeassa ns. kansainvälisessä ilmatilassa. Itämeren lentoturvallisuutta on pyritty parantamaan monin suosituksin ja maaliskuun alussa Suomessa kokoontunut Baltic Sea Ad-hoc Civil Military Expert -ryhmä totesikin lentoturvallisuustilanteen kehittyneen positiiviseen suuntaan. Ilman transponderia lentävää lentoa ei voi havaita useissa lennonjohdoissa käytössä olevilla toisiotutkajärjestelmillä vaan siihen tarvitaan ensiötutka. Sen havainnointikyky perustuu tutkan lähettämiin radioaaltoihin sekä kohteesta takaisin palaavaan tutkaheijasteeseen. Primääritutkia on pääasiassa käytössä eri maiden puolustusvoimilla. Suomen lennonvarmistuksesta huolehtivalla Finavialla on Helsinki-Vantaalla oma primääritutka, joka kattaa Suomenlahden aluetta. Sen lisäksi Finavialla on erinomainen ja toimiva suhde Ilmavoimien kanssa. Ruotsin Swedavia puolestaan on käynnistänyt hankkeen uuden primääritutka-antennin käyttöönottamiseksi vuonna 2019.
Kyseessä on sotilastutkatiedon integraatio olemassa olevaan TopSky-tutkaesitysjärjestelmään. EANS ei ainakaan tällä hetkellä suunnittele oman primääritutka-antennin hankintaa ja käyttöönottoa. Viron lennonjohdon käytössä on kaksi toisio- eli SSR-tutka-antennia (secondary Surveillance Radar) , jotka sijaitsevat Tallinnassa ja Länsi-Viron Martnassa. Ne molemmat näkevät noin 250 merimailin etäisyydelle. Edellisten lisäksi Viro saa jaettua lennonjohdon tutkakuvaa myös Suomesta ja Latviasta. Ensivaiheessa primääritutkatieto tullaan integroimaan Viron lennonjohdon varajärjestelmään koska sen tarkkuus ja toimivuus halutaan varmistaa. Käynnissä olevan projektin odotetaan valmistuvan toukokuun 2017 loppuun mennessä. Lue myös:
|
|||
