Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI on käynnistänyt Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston kanssa yhteistyön, jossa Paikkatietokeskuksen kehittämää satelliittipaikannuksen häirinnäntunnistusalgoritmin ja -laitteiston prototyyppiä on lennetty taivaalla yleisilmailukoneilla. Toinen käytössä olevista lentokoneista on Pipistrel Alpha Electro, joka otettiin käyttöön vuonna 2018 Suomen ensimmäisenä sähkölentokoneena. LUT on aiemmin tutkinut tämän lentokoneen avulla sähköisen ilmailun teknologiaa ja mahdollisuuksia. Laitteistoa on lisäksi lennetty ainakin myös Diamond DA40 -yleisilmailukoneella. Lentokonetta lentävät Lappeenrannassa paikallisen ilmailukerhon vapaaehtoiset lentäjät ja konetta operoidaan Lappeenrannasta. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkimuksen tavoitteena on kehittää ja testata satelliittipaikannuksen häirinnän tunnistusta ja torjuntaa erityisesti lentoliikenteen näkökulmasta. Tietoa kerätään paikannuksen häirinnän vertikaaliprofiilista eli siitä, missä korkeudessa häirintä haittaa lentoliikennettä. Lisäksi kartoitetaan häirinnän määrää eri alueilla Lappeenrannan ympäristössä ja sitä, miten häirintään vaikuttaa se, lennetäänkö maan vai meren yllä. "Kehitämme uutta laitteistoa osana EU-rahoitteista tutkimushanketta satelliittipaikannuksen häirinnän torjumiseksi, ja meillä on isot odotukset Itä-Suomessa parhaillaan tehtäville mittauksille", kertoi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen vanhempi tutkija Mika Saajasto. "Tämä yhteistyö on meille erinomainen mahdollisuus, sillä itärajan tuntumassa sijaitseva Lappeenranta on GNSS-häirinnän tutkimukselle erityisen kiinnostava kohde. Saimme asennettua laitteiston prototyypin tällä alueella lentävään koneeseen ja samalla pääsemme osallistumaan tulevaisuuden lentoliikenteen tutkimukseen", summasi Saajasto. Paikannushäirintä ja GNSS-vastaanottimen häiriösietoisuus -tutkimushankkeessa kehitetään ja testataan reaaliaikaista paikannushäirinnän tunnistusta ja sen torjuntaa erityisesti ilmakuvauksen ja lentoliikenteen näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan GNSS-häirinnän aikana otettujen ilmakuvien korjaamista ja tuotetaan suosituksia häirinnän vaikutusten minimoimiseen. Hankkeesta hyötyvät erityisesti Itä-Suomessa toimivat yritykset ja paikannusta käyttävät kriittiset toimijat. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja sitä rahoittaa Itä-Suomen Elinvoimakeskus EAKR-rahoituksena.
Satelliittipaikannuksen häirintä eli GNSS-häirintä on kasvanut Suomen alueella merkittävästi vuodesta 2022 lähtien. Häirintä aiheuttaa haittoja muun muassa lento- ja meriliikenteelle, pelastustoimelle sekä pörsseille ja televerkoille. Tutkimuksen tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla voidaan vähentää häirinnän vaikutuksia ja siten parantaa paikannuksen luotettavuutta ja turvallisuutta. "Paikkatiedot ovat kriittinen osa kokonaisturvallisuutta ja edellytys toimiville palveluille, mutta nykyiset mahdollisuudet puuttua satelliittipaikannuksen häirintään Suomessa ovat rajalliset. Luotettavan paikannuksen varmistamiseen tarvitaan tutkimusta, jolla kehitetään satelliittipaikannuksen varajärjestelmiä ja suojausta, ja tähän tarpeeseen vastaamme tutkimuksellamme", sanoi Saajasto.
Satelliittipaikannuksen häirintää mittaava prototyyppilaitteisto koostuu kaupallisesta GNSS-vastaanottimesta ja -antennista sekä pienoistietokoneesta, joka analysoi vastaanottimen tuottamat mittaukset Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kehittämällä häirinnäntunnistusalgoritmilla ja muodostaa niistä raportin. "Alustavaa dataa on tarkoitus saada tutkittavaksi jo alkukesästä. Datan läpikäynti ja analysointi vievät aikaa, mutta toivomme että saisimme alustavia tuloksia häirinnän määrästä eri lentokorkeuksissa jo juhannukseen mennessä", kertoi Saajasto. Tulevaisuudessa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus kehittää laitteistoa niin, että se pystyy varoittamaan havaitsemastaan GNSS-häirinnästä reaaliajassa.
|
|||
