Rajavartiolaitos päätti helmikuussa 2012 päivittää kolme 80-luvulla hankittua ja Turun tukikohtaan sijoitettua Eurocopter (Aerospatiale) AS332L1 Super Puma -meripelastushelikopteria vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Hankkeessa todettiin saavutettavan laivaston näkökulmasta helikoptereille 15-20 vuotta lisää elinkaarta.
Taustana päivityshankkeelle oli vuonna 2010 käynnistetty Heko 2015 -hanke, jonka tavoitteena oli korvata vanhentumassa oleva kalusto kokonaan ja siirtyä vaiheittain yhteen meripelastushelikopterityyppiin.
Hankkeessa kaksi vanhinta AB412-helikopteria korvattiin uusilla Airbus Helicopters H215 Super Puma -helikoptereilla, kun OH-HVQ ja OH-HVP saapuivat Suomeen vuonna 2016.
Rajavartiolaitoksen tekemä tilaus kolmen helikopterin päivittämiseksi uusia vastaaviksi oli merkittävä hanke myös valmistajalle. Käytännössä helikopterin kaikki rakenteet purettiin kokonaan rungolle, runko tarkastettiin ja maalattiin. Samalla kopterille tehtiin sen huolto-ohjelman suurin G-huolto ja toteutettiin täydellinen ohjaamoremontti.
Ensimmäisen, vuonna 1987 käyttöönotetun Super Puman (OH-HVF) odotettiin valmistuvan vuonna 2017. Valmistuminen viivästyi lopulta noin kahdella vuodella ja ensimmäinen uudistettu meripelastushelikopteri saatiin käyttöön vasta toukokuussa 2019. Haasteista yllättyivät niin Rajavartiolaitos kuin Airbus Helicopters.
Alunperin päivitystyö pyrittiin ajoittamaan niin ettei kaksi kopteria olisi samaan aikaan päivitettävänä paria kuukautta pidempään. Alun perin toisen helikopterin piti edetä päivitykseen keväällä 2017 ja valmistumista odotettiin alkuvuodesta 2018. Tuolloin viimeisen helikopterin piti lentää päivitettäväksi ja valmistua jo keväällä 2019. Erityisesti ensimmäisen helikopterin kohdalla modifikaatioviiveitä aiheuttivat värinäongelmat, kun kun käytössä oli kaksi vinssiä ja jäänpoisto. Sen selvittelyssä meni aikaa ensimmäisen ja toisen helikopterin modifioinnissa.
Kolmannen helikopterin toimitusviiveet johtuivat pääosin Rajavartiolaitoksen omista operatiivisista tarpeista. Tämän taustalla puolestaan oli Norjassa H225-helikopterilla tapahtunut lentoturma, joka seurauksena myös H215-helikoptereiden pääroottorin vaihteistoihin kohdistui ylimääräisiä huolto- ja tarkastustöitä. Nyt vaihteisto-ongelmat ovat jääneet taakse. Vartiolentolaivueen huolto-organisaatiolla on tällä hetkellä kaksi vaihteistoa korjauksessa. Varavaihteistoja ei sen sijaan tällä hetkellä ole käytössä yhtään.
Operatiiviseen käyttöön OH-HVI saadaan aiemman suunnitelman mukaisesti vielä ennen vuodenvaihetta. Tällä hetkellä helikopteri on lentokelpoinen ja toimii varakoneena Vantaan tukikohdassa.
“Hankkeesta kuusi vuotta meni kaikkien kolmen helikopterin modifikaatioon eli kaluston elinkaari jatkuu yli 20 vuotta. Operatiivista elinkaarta Super Puma-helikoptereille tuli lisää 15 vuotta, joka on käytännössä niiden suuren G-huollon huoltoväli. Laskenta käynnistyy siitä, kun helikopterit on saatu käyttöön”, sanoi Lallukka. Päivityshankkeen budjetti oli noin 33,7 miljoonaa, jonka lisäksi helikoptereihin piti toteuttaa odotettua enemmän rakennekorjauksia. Niiltä osin budjetti ylittyi hieman. Hankkeen viiveen tuomat viivästyssakot tasoittivat tilanteen aika lähelle alkuperäistä budjettia
Aiemmin kolmella Turun tukikohdan helikopterilla lennettiin vuosittain noin 800 tuntia. Nykyisin lentotuntimäärä on hieman pienempi per miehistö kuin aiemmin. H215-helikopterin ohjaajat lentävät vuodessa noin 150 lentotuntia.
Vartiolentolaivue joutuu nyt operatiivisessa toiminnassa huomiomaan eri helikoptereiden runkotunteja ja optioimaan niiden käyttöä huoltovälejä ajatellen.
“Nyt meillä on aiempaa suurempi vapaus, sillä kaikkea toimintaa ei enää tarvitse tehdä päivystyskopterilla. Lentokoulutukset ja harjoitukset saadaan suunniteltua paremmin, jonka lisäksi voidaan suunnitella myös runkojen ja moottoreiden käyttöä paremmin huoltotoimintaa ajatellen”, jatkoi Lallukka.
Kaikissa viidessä helikopterissa on samat suorituskyvyt ja lento-ominaisuudet. Päivitetyissä helikoptereissa on ulkopuolella eroja käytännössä ainoastaan moottorin lämpösuojissa.
“Meripelastuskyky helikoptereilla ei ole koskaan aiemmin ollut näin hyvä pohjoisella Itämerellä. Operatiivisesti suorituskyky on todella merkittävä, kun esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa on käytössä pienemmät kopterit eikä niissä ole niin toimintavarmaa jäänpoistojärjestelmää kuin H215-helikoptereissa”, jatkoi Lallukka. Koronan aikana tukikohdat ja miehistöt on pyritty pitämään erillään toisistaan ja liike niiden välillä on minimoitu. Turun tukikohdassa myös valvontalentokoneiden miehistöt ja helikopterimiehistöt ovat toimineet omissa kuplissaan. Vartiolentolaivueessa on pyritty pandemian aikana pitämään kiinteitä miehistöjä eli eri miehistöt eivät sekoitu keskenään.
Vartiolentolaivueen toimintakyky ei ole katkennut kertaakaan koronaviruksen takia. Vastaavia rajoitustoimia on toteutettu myös vartiolentolaivueen hallinnon puolella. Seuraavan viiden vuoden aikana Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen ohjaajia eläköityy runsaasti ja käynnissä on myös merkittävä koulutushanke. Tällä hetk Lisäksi ohjaajille annetaan AB412 tai H215 -helikoptereiden tyyppikoulutusta. Tarjolla on siis merkittävä määrä lentäjien työpaikkoja Suomessa, kun seuraavan viiden vuoden aikana palkataan noin 15 uutta ohjaajaa. “Jos nyt halutaan ilma-aluksen päällikkö Super Puma -meripelastushelikopteriin niin koulutus kestää kokonaisuudessaan kymmenen vuotta”, kertoo Lallukka.
Rajavartiolaitos valitsee koulutukseen otettavat ohjaajat lentoreserviupseerikurssilta. Keväällä 2022 valitaan kaksi helikopteriohjaajaa ja yksi valvontalentokoneen ohjaaja. Seuraavana keväänä 2023 vuorossa on todennäköisesti myös kahden helikopteriohjaajan ja yhden valvontakoneen ohjaajan valinta, mikä riippuu osittain vielä epävarmana olevan MVX-hankkeen aikataulusta. Vartiolentolaivueen Dornier-valvontalentokoneen ohjaajien joukkoon on palkattu vuosien 2020 ja 2021 aikana kolme lentäjää myös siviilipuolelta. Myös heistä kaikki olivat ilmavoimien lentoreserviupseerikurssin käyneitä.
Kyseessä on kokonaishankinta missä huomioidaan myös vaihtoehtoja Rajavartiolaitoksen 2030-luvun lentotoimintakonseptin tarpeisiin. Aiemman Heko 2015 -hankkeen osalta valinnanvara oli vähissä eikä tilanne ole vielä vuonna 2021 merkittävästi siitä muuttunut. Tällä hetkelle mahdollisiksi tulevaisuuden vaihtoehdoiksi nähdään muutamia kopterityyppejä. Niitä ovat Agusta Westland AW189 sekä Airbus Helicopters H175, joka ei ole vielä toistaiseksi saanut SAR-hyväksyntää (Search And Rescue) ja koelentovaiheessa oleva Bell 525. Se puolestaan ei ole vielä saanut tyyppihyväksyntää. Edellämainittujen lisäksi markkinoilla on tarjolla nykyisiä H215-helikoptereita sekä suurempia H225-helikoptereita.
Nykyisten helikoptereiden korvaamisesta tehdään laajempi esiselvitys, joka käynnistyy mahdollisesti vuonna 2022. "Uuden helikopterin hankinta lähtee etenemään määrärahapäätöksestä, jonka jälkeen aikaa kuluu vähintään viisi vuotta. Kaikkine valmisteluineen puhutaan jo minimissään 7-8 vuoden mittaisesta hankkeesta", totesi Lallukka. Nykyisistä H215 -helikoptereista OH-HVP ja OH-HVQ ovat valmistuneet vuonna 2015. Niiden suuri G-huolto tulee vastaan vuonna 2030. Jos niihin tehtäisiin tuolloin päivityshanke olisi se nyt päättynyttä hanketta kevyempi. Nyt päättyneen päivityshankkeen myötä kolmen vanhimman Super Puman G-huollot osuvat vuosille 2034, 2035 ja 2036. Rovaniemen tukikohdan AB412-kalustolla lennetään arvioilta noin vuoteen 2030 saakka.
Rajavartiolaitoksella on parhaillaan käynnissä siis MVX-hanke valvontalentokoneiden korvaamiseksi. Lisäksi käynnissä on myös BEST-UAS -hanke, jossa hankitaan miehittämättömiä ilma-alusratkaisuja vartiolaiva Turvalle sekä kahdelle uudelle vartiolaivalle. Niitä seuraa lähivuosina uuden helikopterihankkeen käynnistyminen. MH Päivitys kello 16.40: vaihdettu tekstipohja. Lue myös muita Heko2015-hanketta koskevia uutisiamme: Rajan uusi AS332L1e Super Puma Malmille sunnuntaina illan jo hämärtyessä Lue myös MVX-hanketta koskevia uutisiamme: Lue myös miehittämättömiä ilma-alushankkeita koskevia uutisiamme:
|
|||