Suomen ilmailun pioneerina tunnettu ja maamme maailman kartalle lentänyt Wäinö Bremer menehtyi lento-onnettomuudessa 60 vuotta sitten. Keravan Keinukalliolla paljastettiin 23.12.2024 ennätyslentäjän sekä kohtalokkaalla lennolla mukana olleen Lauri Mattilan hengen vieneen lento-onnettomuuden muistolaatta. Uuden ilmailun muistomerkin takana ovat Aviators Association ry, Ilmailumuseoyhdistys ry ja Kerava Seura ry. Muistomerkin julkistustilaisuutta kunnioitti myös kolme aikalaista, joista osa kuuli koneen syöksyn metsään.

Keravan Keinukallion alueella tapahtui 60 vuotta sitten jouluaatonaattona 23.12.1964 vakava lento-onnettomuus, jossa uusi vuonna 1964 valmistunut kaksimoottorinen Beechcraft 95-B55 Baron (OY-DPH) putosi maastoon huonoissa sääolosuhteissa. Lennolle oli lähdetty Kööpenhaminasta ja välilasku tehtiin Norrköpingissä.

Bremerin ohjaama Beechcraft A55 Baron lähestyi Helsingin lentokenttää pimeässä ja erittäin huonossa säässä mittarilento-olosuhteissa. Hän teki useita yrityksiä liittyäkseen ILS-mittarilähestymismenetelmän suuntasäteeseen, joka olisi mahdollistanut lähestymisen kiitotielle 22. Bremer ei onnistunut seuraamaan suuntasädettä. Tutkintalautakunta arveli ettei Bremer pyrkinyt maanäkyvyyteen vaan onnettomuus olisi ollut seurausta automaattiohjausjärjestelmän aiheuttamasta hämmennyksestä.

Bremer epäonnistui lennolla surullisin seurauksin ja lento päättyi koneen syöksymiseen metsään Keinukallion Koivumäessä noin kello 16.43. Lentokone putosi maastoon noin 11 kilometrin loppuosalla ja hieman alle 1,5 kilometriä sivuun kiitotien keskilinjasta. Lento-onnettomuudessa menehtyivät ilma-aluksen päällikkönä toiminut Wäinö Bremer sekä sairaalassa kaksi päivää myöhemmin koneessa mukana ollut Lauri Mattila.

Kolea, suttuinen ja matalapilvinen sää vastaanotti isännät ja kutsuvieraat Keravan Keinukalliolla tapahtuneeseen muistomerkin paljastustilaisuuteen. Muistolaattahankkeen toteuteuttivat yhteistyössä Aviators Association ry, Ilmailumuseoyhdistys ry sekä Kerava Seura ry.

Taustalla oli kuitenkin Keravan lennokkikentällä Kerava 100 vuotta -juhlien yhteydessä kesäkuussa 2024 käyty keskustelu, jonka osapuolina olivat entinen liikennelentäjä Pauli Halme ja ilmailuharrastaja Jukka Lahtinen. He pohtivat Bremerin lentoturman tarkan onnettomuuspaikan selvittämistä ja muistomerkin pystyttämistä alueelle. Siitä keskustelusta lähti käyntiin mittava prosessi ja Lahtisen suorittama selvitystyö.

Ilmailijat, ilmailun ystävät ja keravalaiset kokoontuivat Keinukallion maastoon muistelemaan 60 vuoden takaista lento-onnettomuutta, johon päättyi tunnetun Wäinö Bremerin ja nuoren Lauri Mattilan elämä.

”Haluan kiittää kaikkia nopeasti edenneestä projektista. Kun on tahto niin on mahdollisuus saada tärkeitä asioita aikaan. Tämä on hienoa kotiseututyötä ja tärkeää koko Suomelle sekä Wäinö Bremerin että Lauri Mattilan muistolle”, sanoi Kerava-seuran puheenjohtaja Samuli Isola.

”Väinö Bremer oli ilmailun pioneeri, lentäjä ja seikkailija. Sen lisäksi hän oli yrittäjä ja olympiaurheilija. Seisomme nyt paikalla, jossa hänen elämänsä päättyi 60 vuotta sitten. Hänen elämänsä oli täynnä rohkeutta, uteliaisuutta ja tinkimätöntä päättäväisyyttä. Ne tekivät hänestä ihmisenä ainutlaatuisen”, avasi Aviators-yhdistyksen puheenjohtaja Petteri Tarma.

”Hänen panoksensa ilmailua kohtaan ei rikastuttanut vain suomalaista ilmailua vaan vaikutti myös kansainvälisesti. Bremerin ura sotilaslentäjänä, saavutukset liikenneilmailun parissa ja kunnianhimoiset lennot Junkers Juniorilla ovat innoittaneet ilmailijoita sukupolvesta toiseen”, jatkoi Tarma.

”On tärkeää muistaa, että Bremerin elämä oli paljon enemmän kuin hänen uransa ja saavutuksensa. Se oli esimerkki tahdosta ja rohkeudesta, joka edelleen inspiroi meitä nykyisiä ilmailijoita sekä niitä, jotka vasta haaveilevat siivilleen nousemisesta”, muistutti Tarma.

”Haluamme muistaa myös Bremerin ystävää Lauri Mattilaa, joka jakoi saman innokkuuden ilmailua kohtaan. Valitettavasti heidän kohtalonsa kietoituivat traagisesti yhteen tällä paikalla lento-onnettomuuudessa 23.12.1964”.

”Väinö Bremerin muisto ja perintö elää meissä yhä. Hänen omistautumisensa ilmailulle oli ainutlaatuista ja se on muistutus meille siitä, että suurimpien unelmien saavuttaminen vaatii päättäväisyyttä ja rohkeutta”, päätti Tarma.

Muistomerkki on kunnianosoitus Wäinö Bremerin elämälle. Muistomerkki ei ole vain kiveä ja metallia vaan se on myös symboli hänen merkittävästä perinnöstä ja vaikutuksesta ilmailun historiaan.

Muistolaatan julkistustilaisuudessa olivat mukana myös Teuvo Laine, Peter Saarikangas ja Lars Saarikangas. Onnettomuuden sattuessa he olivat 23-, 13- ja 14-vuotiaita. Teuvo oli kuullut rytinän onnettomuuden tapahtuessa. Kun radiosta kuului tieto lento-onnettomuudesta niin langat yhdistyivät.

Pojat kävelivät onnettomuuspaikalle seuraavana aamuna. Onnettomuusiltana armeija oli estänyt pääsyä paikalle yrittäneiltä. Maastossa näkyi lahjapaketteja ja kaikki koneen penkit olivat ympäriinsä maastossa. Aluetta ei oltu tuolloin eristetty.

Lento-onnettomuus on jäänyt Teuvon, Peterin ja Larsin mieleen. He ovat käyneet useasti turmapaikalla, jonne he opastivat myös kutsuvierasjoukon. Lentokoneen tulosuunnassa näkyi edelleen puiden latvavaurioita onnettomuuspaikan lähistöllä.

Sinivalkoinen ilmailun pioneeri Wäinö Bremer

Wäinö Bremer (1899–1964) tunnettiin sotilas-, urheilu- ja liikennelentäjänä, joka herätti suurta huomiota 30-luvulla huimilla lentosuorituksillaan ympäri maailman. Bremer oli yksi aikansa tunnetuimmista suomalaisista kotimaassaan. Bremer on Suomen ilmailun tunnetuin pioneeri ja häntä on verrattu jopa tapaamaansa aikalaiseen ilmailupioneeri Charles Lindberghiin.

Bremer liittyi ilmailuvoimiin vuonna 1920 ja suoritti ohjaajatutkinnon vuonna 1921 saaden lentomerkin numero 46. Bremer palveli Ilmavoimissa reservinupseerina eri tehtävissä myös talvi- ja jatkosodan aikana.

Bremer toimi myös viiden Gourdou-Leseurre GL 21 -koneella lentäneen taitolentoryhmä "Bremerin sirkuksen" päällikkönä vuosina 1925-26. Vuonna 1926 Bremer siirtyi siviililentokoneiden pariin Aero Oy:n palvelukseen lentäen Junkers-koneilla. Bremer lensi kesäkuussa 1926 Suomeen Aeron Junkers G 24 K-SALC "Suomi" -koneen kyydissään Aeron toimitusjohtaja Bruno Lucander.

1930-luvun vaihteessa Bremer toimi ruotsalaisen AB Flygindustri (ABA) -yhtiön koelentäjänä. Yhtiö valmisti saksalaisia Junkers-koneita ja konetyyppien esittely ympäri Eurooppaa kuului Bremerin työhön.

Vuonna 1928 Bremer vastaanotti Suomen Ilmailuliiton vuosittain ansioituneelle suomalaislentäjälle luovutettavan Harmon-patsaan. Ennätyslentäjä Bremerin ensimmäinen konetyyppi oli Klemm L.25 K-SABA, joka sai myöhemmin tunnuksen OH-ABA.

Bremer osallistui vuonna 1924 Chamonix'n talviolympialaisiin saavuttaen sotilaspartiohiihdossa hopeamitalin Suomen joukkueessa. Vuonna 1936 Bremer osallistui Sven Palmbergin kanssa Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisten yhteydessä järjestettyyn Tähtilentokilpailuun (Sternflug). He sijoittuivat Junkers Junior A50 ce -koneellaan (OH-ABB) sijalle 17.

Bremerin suurimpia ilmailun urotöitä olivat hänen lentonsa Euroopan ympäri 28.5.-6.6.1931. Hän lensi reitin Helsinki (Santahamina)-Tallinna-Riika-Königsberg-Stolp-Berliini-Hannover-Köln-Antwerpen-Lontoo-Pariisi-Lyon-Marseille-Albenga-Milano-München-Dessau-Praha-Wien-Budapest-Krakova-Varsova-Königsberg-Riika-Tallinna-Helsinki (Santahamina), seitsemässä päivässä matkaa taittui 7000 km. Bremer osallistui Pariisissa Harmon-konferenssiin

Muita merkittäviä lentosuorituksia olivat lento Helsingistä Kapkaupunkiin ja takaisin 19.3.-21.5.1932. Bremerin Afrikan-lennon kunniaksi on lyöty mitali vuonna 1932. Sen etupuolella on  kasvokuva miehestä, jolla on lentäjänlakki ja suojalasit. Toisella puolella on Afrikan kartta ja teksti KAPT. BREMERIN AFRIKAN LENTO 19 19/3-21/5 32, lentoreitti.

Matka maailman ympäri toteutui vuonna 1933. Tosin Neuvostoliitto ei antanut lupaa lentää alueidensa halki ja Aasian kautta kulkeneen reitin jatko sujui valtamerten ylitysten osalta laivan kannella. Kaikki edellämainut ennätyslennot Bremer lensi omalla pienellä Junkers A50 Junior (OH-ABB) -avokoneellaan. Kesäkuussa 1931 Bremerin Junkers-lentokoneella etsittiin myös silliparvia konsuli H. Elfvingin kalastuslaivueelle reitillä Petsamo-Jäämeri-Islannin länsipuoli.

Kyseinen ennätyslentokone tuli vuosikymmenten ajan tutuksi myös suurelle yleisölle, sillä se oli esillä Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina 1976-2018. Nykyisin koneyksilö on osa Suomen Ilmailumuseon kokoelmia.

Ennätyslentäjä Wäinö Bremer oli todellista ilmailusukua, sillä hänen neljä veljeään lensivät myös. Ilmailuperinne jatkui myös seuraavalla sukupolvella.

Wäinö Bremer oli nimennyt kaikki lentokoneensa vaimonsa Astrid Bremerin mukaan. Ensimmäinen kone Klemm L.25 sai tunnukseensa Bremerin vaimon nimikirjaimet ja ensimmäisenä koneena A-kirjaimen (OH-ABA). Samainen Klemm on konservoituna Suomen Ilmailumuseon kokoelmissa tunnuksella OH-KLA. 

Toinen kone eli Junkers Junior sai sen myötä tunnuksen OH-ABB ja kolmas kone Saab 91C Safir tunnuksen OH-ABC. Safir tuhoutui onnettomuudessa Snappertunassa 7.8.1962. Lento-onnettomuudessa mökkirannan läheisyydessä saivat surmansa Wäinö Bremerin ralliautoilijanakin tunnettu poika Carl-Otto Bremer sekä moottoriurheilijat Juhani Lampi ja Lauri Hurme. MH

 

Lue myös:

Helsinki-Vantaan matkustajia vuosikymmenet tervehtinyt Junkers A50 Junior muutti Ilmailumuseoon

Historiallinen Junkers Junior tervehtii matkustajia uudesta paikasta Helsinki-Vantaalla