Kustannusten lasku ja teknologian kehittyminen ovat johtaneet avaruustoiminnan murrokseen ja alalla tulee uusia valtiollisia ja yksityisiä toimijoita. Tämä aiheuttaa monenlaisia haasteita myös Suomelle. Julkaistun Policy Briefin mukaan Suomen tuleekin olla hereillä ja vastata haasteeseen syventämällä kansainvälisiä kumppanuuksia omien strategisten intressiensä mukaisesti.

Valtioneuvoston tiistaina 7.1.2020 julkaisemassa Policy Brief -artikkelissa tarkastellaan avaruustoimintaympäristöön liittyviä keskeisiä muutoksia ja niiden vaikutuksia Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Policy Brief on osa avaruuden uuden toimintaympäristön turvallisuusulottuvuudet ja liiketoiminta (AVAUS) -hanketta.

Policy Brief analysoi avaruuden geopolitisoitumista ja arktisen alueen merkityksen nousua sekä  aluevalvontaan ja huoltovarmuuteen liittyviä haasteita.

Avaruudesta on tullut aikaisempaa saavutettavampi teknologisen kehityksen ja kustannusten laskun johdosta. Teknologian määrällinen ja laadullinen kehitys on tehnyt satelliittien seuraamisesta ja paikantamisesta entistä vaikeampaa sekä avaruudesta entistä ruuhkaisemman ja kilpaillumman.

Analyysin mukaan avaruussegmentin tuottaman datan määrä ja sen maantieteellinen kattavuus ovat mullistuneet, mikä mahdollistaa täysin uudet sovellukset, jotka perustuvat avaruus- ja maasegmenttien havaintojen yhdistämiseen. Kyiseistä murrosta  kutsutaan  nimellä New Space -ilmiö

Yksi kansainvälisten kumppanuuksien syventämishanke on marraskuussa 2019 Yhdysvaltain ja Suomen välillä allekirjoitettu avaruustilannekuvayhteistyön yhteisymmärryspöytäkirja. Tämän lisäksi Suomi on jo mukana mm. Euroopan Unionin ja Euroopan Avaruusjärjestön avaruustilannetietoisuuteen liittyvissä komiteoissa ja yhteistyössä.

 Sopimuspohjaisesta monenkeskisestä sääntelystä huolimatta suurvaltakamppailun kiristyminen heijastuu Policy Briefin mukaan myös avaruuteen ja toimintaympäristön aseistaminen etenee.

Satelliittipohjaiset kommunikaatio- ja navigaatiojärjestelmät ovat yhä haavoittuvaisempia sekä kyberhyökkäyksille että signaalihäirinnälle. Ne ovat itsessään uhka mm. lentoliikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle. Tälläisiä häiriöitä on havaittu mm. Suomessa ja Norjassa. Uudet lähestymismenetelmät perustuvat aiempaa enemmän GPS-järjestelmiin.

Kolme merkittävää huomiota Suomen avaruusturvallisuudesta

1. Arktisen alueen kasvava alttius suurvaltakilpailulle tulee säteilemään myös kilpailuun avaruustoimintaympäristössä. Samaan aikaan Arktisen alueen teollinen ja logistinen kehittyminen tulee kuitenkin lisäämään painetta tuottaa kestäviä ja häiriöttömiä logistisia ratkaisuja ja näitä tukevia avaruuspohjaisia järjestelmiä.
   
   
2. Teknisten kehitysten ansiosta aluevalvontaan tarjoutuu jatkossa sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita. Suomen näkökulmasta tämä tarkoittaa muiden kykyä saada parempaa tilannekuvaa Suomesta kuin myös uusia aluevalvonnanratkaisuja kansalliseen käyttöön. Avaruuden osalta tilannekuvan luominen tulee hankaloitumaan entisestään. Suomelle avaruuden aseistamisen ja uusien valvonta- ja vakoiluteknologioiden kehitys tuottaa selkeitä haasteita.
   
   
3. Kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta Suomen kyky osallistua ja tuottaa lisäarvoa esimerkiksi keskeisiin eurooppalaisiin ja transatlanttisiin hankkeisiin on olennaista. Myös eurooppalaisten markkinoiden kehittyminen on tulevaisuudessa tärkeää, jotta Eurooppa ei jää Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan jalkoihin kyvykkyyksien kehittämisessä.

AVAUS-hankkeen päätoteuttajana toimii Ilmatieteen laitos. Hankkeessa ovat mukana myös Demos Helsinki, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Ulkopoliittinen instituutti, Isaware Oy ja Reaktor Oy. Hanketta johtaa Ilmatieteen laitoksen Avaruustutkimus ja havaintoteknologiat -yksikön päällikkö Ari-Matti Harri.

Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankeen rahoitus on noin 200 000 euroa.

Policy Brief: Avaruustoimintaympäristön muutoksien vaikutukset Suomen turvallisuuteen

Lue myös: