Euroopan komissio on ryhtynyt toimiin SES2+ -paketilla nopeuttaakseen Euroopan lennonjohtojärjestelmän uudistuksia. Komissio aikoo puuttua kapasiteettipulaan, koska lentojen määrän odotetaan kasvavan 50 prosenttia seuraavien 10–20 vuoden aikana. Euroopan pirstaleisen ilmatilan tehottomuus aiheuttaa vuosittain lähes 5 miljardin euron ylimääräiset kustannukset lentoyhtiöille ja niiden asiakkaille. Ydinongelma on Euroopan lentoliikenteen hallintajärjestelmien erilaisuus ja tehottomuus.

Euroopan yli 440 lentoaseman kautta kulkee noin 800 miljoonaa matkustajaa joka vuosi. Päivittäin lennetään noin 27 000 johdettua lentoa, joka tarkoittaa vuosittain yhdeksää miljoonaa lentoa Euroopan ilmatilassa. Näistä lennoista 80 prosenttia liikennöidään EU:ssa.

Lentoyhtiöt ja niiden asiakkaat Euroopassa ovat jo yli 10 vuoden ajan joutuneet tyytymään heikompaan palvelutasoon ja määräaikojen laiminlyöntiin matkalla kohti yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa", sanoi EU:n liikennekomissaari Siim Kallas.

"Meillä ei ole varaa jatkaa näin. Tänään viilaamme järjestelmän yksityiskohtia niin, että se kestää paremmin painetta ja pystymme kunnianhimoisiin uudistuksiin myös näinä talouden vaikeina aikoina. Meidän on parannettava eurooppalaisen ilmailualan kilpailukykyä ja luotava lisää työpaikkoja lentoyhtiöihin ja lentoasemille."

Nykytilanne on lentoliikennetoimialan hallinnassa, mutta normaaleissa talousolosuhteissa lentoliikenteen määrän odotetaan kasvavan kolme prosenttia vuosittain. Lentojen määrän odotetaan kasvavan 50 prosenttia seuraavien 10–20 vuoden aikana.

Keskimääräinen lento pitenee tehottomuuden vuoksi 42 kilometriä, jolloin polttoaineen kulutus kasvaa, päästöt lisääntyvät, käyttömaksut nousevat entisestään ja myöhästymiset lisääntyvät.

Yhdysvalloilla on samansuuruinen ilmatila mutta ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tehokkuus on kaksinkertainen EU:hun verrattuna: samoilla kustannuksilla ja kolmanneksella lennonjohtokeskusten määrästä hoidetaan kaksinkertainen määrä lentoja.

Komissiolta neljä ehdotusta

Komissio ehdottaa päivityksiä neljään yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomista koskevaan asetukseen ja muutoksia Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) sääntöihin. SES2+ -paketin mukaisen ehdotuksen keskeiset osat ovat seuraavat:

Lisää turvallisuutta ja parempaa valvontaa

Turvallisuus on edelleen kaikkein tärkein asia ilmailun alalla. Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) tarkastukset ovat osoittaneet suuria puutteita jäsenvaltioiden lennonjohto-organisaatioiden valvonnassa.

Komissio ehdottaa, että kansalliset valvontaviranomaiset olisi organisaation ja rahoituksen puolesta eriytettävä täydellisesti niiden valvomista lennonjohto-organisaatioista.

Samalla olisi kuitenkin varmistettava, että valvontaviranomaisilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Tämä vaikuttaisi hyvin myönteisesti sekä valvontaan että turvallisuuteen. Monilla valvontaviranomaisilla on nykyisellään alimitoitetut resurssit ja ne ovat riippuvaisia samojen tahojen tuesta, joita niiden pitäisi valvoa.

Tulevaisuudessa lentoyhtiöillä on uusi rooli lennonjohto-organisaatioiden investointisuunnitelmien hyväksymisessä, jotta voidaan varmistaa, että suunnitelmat vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita.

Lentoliikenteen tehokkaampaa hallintaa

Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää uudistetaan neljän keskeisen suoritustavoitteen pohjalta: turvallisuus, kustannustehokkuus, kapasiteetti ja ympäristönsuojelu. Nämä tavoitteet ovat keskeisiä tekijöitä uudistusprosessissa, koska ne ajavat lennonjohto-organisaatioita muutoksiin ja tarjoamaan parempia palveluja alhaisempaan hintaan.

Viime vuosina suoritustavoitteiden saavuttamisessa on jääty pahasti jälkeen kokonaistavoitetasosta. Tämä johtuu siitä, että nykyjärjestelmässä viime kädessä jäsenvaltiot päättävät tavoitteista ja korjaavien toimenpiteiden vaatimisesta, jos tavoitteita ei saavuteta.

Komission ehdotuksella vahvistetaan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää tekemällä tavoitteiden asettamisesta riippumattomampaa ja avoimempaa ja parantamalla niiden saavuttamisen valvontaa. Ehdotuksella vahvistetaan komission roolia kunnianhimoisten tavoitteiden asettamisessa. Samalla ehdotus lisää suorituskyvyn tarkastuselimen riippumattomuutta keskeisenä teknisenä neuvonantajana ja mahdollistaa seuraamukset, jos tavoitteita ei saavuteta.

Uutta liiketoimintaa tukipalveluihin

Komission ehdotus avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka tarjoavat lennonjohto-organisaatioille erilaisia tukipalveluja. Esimerkiksi säätietoihin, ilmailutiedotukseen, tiedonsiirtoon, navigointiin ja valvontaan liittyvät tukipalvelut on eriytettävä niin, että ne voidaan kilpailuttaa avoimesti ja läpinäkyvästi normaalien hankintasääntöjen mukaisesti. Lennonjohdon ydinpalvelut ovat luontaisia monopoleja, joten uudet säännöt eivät koske niitä.

Tukipalvelut ovat tällä hetkellä ilmaliikenteen hallinnan suurin kustannustekijä ja ne voidaan nykyisellään hankkia monopoliyrityksiltä ilman asianmukaisia kustannus-hyötyanalyysejä. Varovaisten arvioiden mukaan normaaleja hankintasääntöjä soveltamalla voidaan saavuttaa 20 prosentin säästö.

Mahdollisuuksia toiminnallisiin kumppanuuksiin

Toiminnallisilla ilmatilan lohkoilla (FAB, Functional Airspace Block) on tarkoitus korvata nykyiset 27 kansallista ilmaliikennelohkoa suuremmista alueellisista lohkoista muodostuvalla verkostolla. Näin voidaan tehostaa toimintaa, leikata kustannuksia ja vähentää päästöjä.

Vaikka jäsenvaltioita sitova määräaika toiminnallisten ilmatilalohkojen perustamiselle oli joulukuussa 2012, yksikään luoduista yhdeksästä ilmatilalohkosta ei vielä ole täysin toiminnassa. Komissio harkitsee parhaillaan rikkomismenettelyn käynnistämistä kaikkia jäsenvaltioita vastaan erityisesti alueilla, joilla ei ole lähikuukausina nähtävissä edistymistä uudistusten toteuttamisessa.

Toiminnalliset ilmatilalohkot ovat kuitenkin toistaiseksi olleet rakenteiltaan melko joustamattomia. Tästä syystä komissio ehdottaa, että palveluntarjoajien yhteistyö ilmatilalohkoissa voitaisiin järjestää joustavammin niin, että ne voisivat muodostaa toiminnallisia kumppanuuksia ja toimia yhdessä nykyistä moninaisempien kumppanien kanssa suorituskyvyn parantamiseksi.

Myös verkon hallinnoijan (Eurocontrol) roolia vahvistetaan, jotta keskitetyt palvelut voidaan toteuttaa Euroopassa tehokkaammin. Verkon hallinnoijan aseman vahvistaminen tarkoittaa erityisesti sitä, että reittejä voidaan lyhentää, mikä puolestaan vähentää polttoaineen kulutusta ja kokonaispäästöjä.