Finnairin liikevaihto kasvoi huhti–kesäkuussa 2,6 prosenttia vertailukaudesta 609,7 miljoonaan euroon (594,4), kun kapasiteetti kasvoi samanaikaisesti 5,6 prosenttia. Jenin selvä heikentyminen vertailukaudesta laski euromääräisiä tuottoja ja hidasti liikevaihdon kasvua. Toiminnalliset kulut ilman polttoainetta nousivat 2,3 prosenttia 436,5 miljoonaan euroon (426,7). Polttoainekulut, mukaan lukien suojaukset ja päästökaupasta aiheutuvat kulut, olivat 171,5 miljoonaa euroa (157,9). Henkilöstökulut laskivat vertailujakson jälkeen toteutettujen henkilöstövähennysten vuoksi 10,6 prosenttia 100,6 miljoonaan euroon (112,5), mutta osa vertailukauden henkilöstökustannuksista näkyy nyt ulkoistettujen catering- ja huoltopalvelujen kustannuksina. Euromääräiset toiminnalliset kulut nousivat neljä prosenttia vertailukaudesta ja olivat 608,0 miljoonaa euroa (584,6). Yhtiön toiminnallinen liiketulos, eli liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, käyttöomaisuuden myyntivoittoja, johdannaisten käyvän arvon ja valuuttamääräisten lentokaluston huoltovarausten arvon muutosta, heikkeni vertailujaksosta ja oli 6,1 miljoonaa euroa (16,2).
Toimitusjohtajan kommentit
Erityisen ilahtunut olen siitä, että saavutimme rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmamme 140 miljoonaa euron säästötavoitteen jo nyt. Näiden säästöjen saavuttaminen puoli vuotta etuajassa on finnairilaisten tinkimättömän päämäärätietoisen toiminnan ansiota, mistä haluan lausua lämpimät kiitokset koko tiimillemme. Katsauskauden toiminnallinen tulos on kuitenkin pettymys ja osoittaa, että toimet, joita olemme parin viime vuoden aikana tehneet liiketoimintamme ja asiakaspalvelumme kehittämiseksi, ovat olleet aivan välttämättömiä ja että niiden on jatkuttava. Samalla meidän on hyödynnettävä kasvavan lentoliikennemarkkinan tarjoamat mahdollisuudet. Viime lokakuussa asetimme tavoitteeksemme alentaa kulutasoamme vielä 60 miljoonalla eurolla. Meidän on jatkettava rakenteemme ketteröittämistä sekä uudistettava palkkarakenteita ja ansaintamalleja. Osa tavoitteesta on varmasti saavutettavissa toimintoja virtaviivaistamalla, mutta koko tavoitteen saavuttaminen edellyttää työn tuottavuuden parantamista. Meidän on nyt henkilöstön kanssa yhdessä keskustellen löydettävä keinot ja tahto muutokseen. Tuleva menestyksemme rakennetaan kuitenkin tuottoja kasvattamalla ja palvelujamme ja tuotteitamme kehittäen - ei vain säästäen. Tyytyväinen, maksava asiakas on paras tulevaisuudenturvamme. Katsauskaudella tapahtuneet uusien Aasian-reittien avaukset, markkinaosuutemme vahvistuminen Aasian ja Euroopan liikenteessä, panostukset tuotekehitykseen sekä tuleva laivastouudistuksemme ovat kaikki askeleita kohti kannattavaa kasvua. Olen runsaan kahden toimitusjohtajakuukauteni aikana tavannut paljon finnairilaisia. He ovat kaikki olleet työhönsä ja yhtiöönsä vahvasti sitoutuneita. Uskonkin, että meillä kaikilla on halu rakentaa huomisen Finnairia."
Taloudellinen kehitys
Johdannaisten käyvän arvon ja lentokaluston huoltovarausten valuuttamääräisen arvon muutos oli 1,4 miljoonaa euroa (-20,9). Katsauskaudella päättyneiden tekniikan yhteistoimintaneuvottelujen lopputulokseen liittyvät kertaluonteiset kulut kirjattiin kokonaisuudessaan toiselle vuosineljännekselle, ja ne muodostivat valtaosan kauden kertaluonteisista eristä -19,3 miljoonaa euroa (-11,9). Liiketappio pieneni -11,8 miljoonaan euroon (-16,6). Finnair myi huhtikuussa sen omistuksessa olleet Norwegian Air Shuttle ASA:n osakkeet, ja kaupasta saatu 34 miljoonan euron myyntivoitto kirjattiin yhtiön rahoitustuottoihin. Yhtiön huhti–kesäkuun tulos ennen veroja nousi 21,2 miljoonaan euroon (-24,0) ja tulos verojen jälkeen oli 17,0 miljoonaa euroa (-18,7). Lentoliikenteen yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski pääasiassa jenin heikkenemisen vuoksi 3,1 prosenttia vertailukaudesta ja oli 6,39 eurosenttiä (6,60). Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna RASK laski 1,7 prosenttia vertailukaudesta. Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK) laski 0,7 prosenttia ja oli 6,62 eurosenttiä (6,66). Yksikkökustannus ilman polttoainetta (CASK excl. fuel) laski 2,4 prosenttia ja oli 4,52 eurosenttiä (4,64) onnistuneiden säästötoimien ansiosta.
Markkinaympäristö toisella vuosineljänneksellä Finnairin liiketoimintaympäristö oli vuoden toisella neljänneksellä edelleen vaikea. Eurooppalaiset verkostolentoyhtiöt, Finnair mukaan lukien, jatkoivat rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmiensa toteutusta parantaakseen kilpailukykyään kireässä kilpailutilanteessa.
Lentoyhtiöiden suurimman yksittäisen kustannustekijän eli lentopetrolin hinta oli edelleen korkealla tasolla. Euro vahvistui vertailukaudesta lähes 26 prosenttia suhteessa Japanin jeniin ja noin kaksi prosentti suhteessa Yhdysvaltojen dollariin. Jeni on Finnairin liiketoiminnassa merkittävä tulovaluutta ja dollari merkittävä kuluvaluutta.
Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelmien eteneminen Finnair saavutti kesäkuun loppuun mennessä elokuussa 2011 aloitetun rakennemuutos- ja säästöohjelman 140 miljoonan euron säästötavoitteen, puoli vuotta ennen alkuperäistä tavoiteaikataulua. Rakennemuutos- ja kustannussäästöohjelman yhteydessä toteutettujen ulkoistusten ja muiden säästötoimenpiteiden myötä Finnair on pystynyt muuttamaan merkittävän osan kiinteistä kustannuksista tuotantovolyymien mukaan joustaviksi muuttuviksi kustannuksiksi, mikä näkyi katsauskaudella ilman polttoainekuluja laskettujen lentoliikenteen yksikkökustannusten laskuna. Osa säästöistä toteutuu vasta kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Alkuperäisen säästötavoitteen toteutumisesta huolimatta Finnair jatkaa säästöjä kaikissa ensimmäisen säästöohjelman kategorioissa. Tämä on välttämätöntä yhtiön kilpailukyvyn parantamiseksi, sillä korkea polttoaineen hinta, kilpailijoiden säästötoimet ja kiristynyt kilpailu sekä tulevien vuosien laivastoinvestoinnit edellyttävät yhtiön kannattavuuden selvää parantamista. Finnairin hallituksen asettama pitkän aikavälin tuottotavoite yhtiölle on kuuden prosentin toiminnallinen liikevoitto. Säästöjen pääpaino on henkilöstö- ja huoltokustannuksissa, joissa on edetty alkuperäisiä tavoitteita hitaammin. Lokakuussa 2012 aloitetun lisäsäästöohjelman tavoitteena on laskea kustannustasoa pysyvästi vielä 60 miljoonalla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä. Finnair tavoittelee osana lisäohjelmaa merkittäviä säästöjä henkilöstökuluissa. Tavoitteena on ensisijaisesti työaika- ja palkkarakenteita uudistamalla saavuttaa taso, joka vastaa alan markkinapalkkoja ja -kustannuksia.
Vuoden 2013 näkymät – muutos liikevaihtoennusteessa Aikaisempi ohjeistus Euroopan epävarmat talousnäkymät, heikentynyt kuluttajakysyntä ja Aasian hidastuva kasvu lisäävät lentoliikenteen tulevan kehityksen epävarmuutta. Polttoainekustannusten odotetaan pysyvän korkeana myös vuonna 2013, ja lentoliikenteen kysynnän kasvavan maltillisesti. Finnair arvioi liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2013. Lentoliikenteen yksikkökustannusten ilman polttoainetta (CASK, excl. fuel) odotetaan laskevan vuodesta 2012. Finnair arvioi toiminnallisen tuloksen olevan voitollinen vuonna 2013. Uusi ohjeistus Euroopan epävarmat talousnäkymät, heikentynyt kuluttajakysyntä ja Aasian hidastuva kasvu lisäävät lentoliikenteen tulevan kehityksen epävarmuutta. Polttoainekustannusten odotetaan pysyvän korkeana myös vuonna 2013, ja lentoliikenteen kysynnän kasvavan maltillisesti. Heikko jeni rasittaa Japanin myynnin yksikkötuottoja, minkä vuoksi Finnair arvioi vuoden 2013 liikevaihtonsa pysyvän suunnilleen vuoden 2012 tasolla. Lentoliikenteen yksikkökustannusten ilman polttoainetta (CASK, excl. fuel) odotetaan laskevan vuodesta 2012. Finnair arvioi toiminnallisen tuloksen olevan voitollinen vuonna 2013.
Lue myös:
|
|||
