"Siirryttiin kriisistä toiseen." Tätä ilmausta Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner käytti useampaankin kertaan esitellessään yhtiön toisen vuosineljänneksen tulosta tiistaina. Juuri kun korona alkoi helpottaa, Ukrainan sota kiihtyi ja toi mukanaan Venäjän ylilentokiellon. Ja se puolestaan iski pahasti Finnairin menestyksekkääseen Aasian strategiaan.

Vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketulos oli 84 miljoonaa euroa tappiollinen. Liikevaihto oli 550 miljoonaa euroa kun se 2021 vastaavana ajankohtana oli 112 miljoonaa. Liikenne on piristynyt patoutuneen lentokysynnän purkautuessa. Erityisesti se näkyy vapaa-ajan matkailussa mutta myös liikematkustus on palautumassa.

Koronan ja sodan ohella Finnairia piinasi historiallisen korkea JET A1 -kerosiinin hinta. Yhtiö on Suomen suurin polttoaineen kuluttaja. Vaikutus tulokseen olikin 126 miljoonaa euroa.

Koska kerosiini maksetaan dollareissa, myös valuuttakurssien muutos on kirpaissut. Yhtä korkealla noin 1300 dollarissa per tonni polttoaine oli myös 2008. Silloin euron kurssi kuitenkin aiheutti sen, että Finnair maksoi tuolloin vain noin 800 euroa tonnilta. Nyt vastaava kulu on  noin 1300 euroa valuuttojen vaihtokurssien ollessa suunnilleen samalla tasolla.

Kerosiinin hinta nousi viime vuoden lopusta kesäkuun 2002 loppuun verrattaessa huimat 93 prosenttia. Näin kovaa nousua ei ole pystytty viemään lipun hintoihin.

Vuosineljänneksenä kuljetettiin 2,4 miljoonaa matkustajaa, mikä on suurin määrä pandemian aikana. Yhtiö lensi itse 64 prosentin kapasiteetilla ja noin kuusi prosenttia oli ulosvuokrattuna muille yhtiöille.

Euroopan liikenteessä on koronan jälkeen ilmaantunut useita pullokauloja, kun alalta poistunutta henkilökuntaa ei ole onnistuttu korvaamaan liikenteen taas kasvettua.  Toimitusjohtaja Manner kertoi, että alalta on kadonnut jopa 100 000 työntekijää. Erityisen paha tilanne on Heathrow'ssa, jossa kenttäyhtiö on jopa rajoittanut liikennettä.

Finnairin täsmällisyys on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla, mistä pitkälti voi kiittää Helsinki-Vantaan toimivuutta (runsaasti julkisuutta saaneet turvatarkastusjonotkin ovat olleet hetkittäisiä).

Asiakastyytyväisyys on pysynyt mainiona. Oman lisänsä tähän on tuonut useilla reiteillä käyttöön otetu uusi Premium Economy -luokka.

Toimintaympäristön tilaa kuvaa parhaiten sana epävarmuus. Miten korona käyttäytyy, mikä on inflaation vaikutus lentomatkustamiseen, jäätyykö Ukrainan sota pitkäaikaiseksi konfliktiksi? Kysymyksiä riittää.

Finnairilla on ollut etulöyntiasema Aasian liikenteessä, koska Helsinki sijaitsee Euroopasta lähtevän isoympyräreitin alla. Nyt kun Venäjän yli ei voi lentää, etu on pitkälti menetetty.

Yhtiö onkin suunnannut uusille markkinoille kuten Intiaan ja Yhdysvaltoihin, mutta niissä sillä ei ole vastaavaa maantieteellistä etua ja kilpailu muiden lentoyhtiöiden kanssa on veristä.

Tekeillä onkin kokonaan uusi strategia Finnairille, koska Venäjän ilmatilan sulun kestoa on mahdoton arvioida - pahimmassa tapauksessa se saattaa jäädä jopa pysyväksi. Keväällä työn alle otettu Finnair-strategia aiotaan julkistaa tulevana syksynä.

Yhtiö hakee myös 60 miljoonan euron pysyviä vuotuisia säästöjä. Tuottavuutta halutaan parantaa, jakelusopimuksia uudelleenneuvotellaan ja lentokoneiden vuokrasopimuksia tarkastellaan.

Finnairille on tulossa vielä kaksi uutta Airbus A350-laajarunkokonetta. Ensimmäinen niistä vastaanotetaan näillä näkymin vuoden 2024 lopussa ja toinen vuonna 2025. Jää nähtäväksi mitä tuleva uusi strategia vaikuttaa yhtiön laivastosuunnitteluun. T.T.

Finnairin koko Puolivuosikatsaus (PDF)