Apollo 11 kuulennosta tulee kuluneeksi jo 50 vuotta. Ihminen laskeutui ensimmäisen kerran kuun kamaralle 20. heinäkuuta 1969 kello 20.17 UTC-aikaa. Tapausta seurattiin luonnollisesti tarkasti Suomessakin. YLE:n kuustudion asiantuntijajoukossa oli myös Finnairin liikennelentäjä ja ilmailun moniosaaja Börje Hielm.

YLE:n kuustudio seurasi 50 vuotta sitten tarkasti Yhdysvaltain avaruusohjelman Apollo 11:n miehistön matkaa kuuhun ja ensimmäistä laskeutumista vieraalle taivaankappaleelle. Kuuluisiksi nousseet astronautti Neil Armstrongin ensimmäiset sanat kuun pinnalta jäivät lähetyksessä toimittaja Pasi Rutasen puheen alle.

YLE oli koonnut kuustudioon laajan asiantuntijajoukon seuraamaan Armstrongin astumista kuun kamaralle 21. heinäkuuta kello 02.56 UTC-aikaa.

Asiantuntijoina toimivat toimittaja Ralf Friberg, diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja Pertti Jotuni, Finnairin lentokapteeni ja avaruusasiantuntija Börje Hielm, Ilmavoimien everstiluutnantti Teppo Suonperä, geologi Birger Wiik ja radiotekniikan professori Martti Tiuri.

Mukana olivat myös  Gustav Järnefelt, Bo Fagerström, Tenho Autere ja Mikael Lehtonen. Ohjelman toimittivat Yrjö Länsipuro, Erkki Toivanen, Jan Torvalds.

Lentokapteeni Börje ”Böke” Gustav Hielm (1927-2004) toimi kuustudiossa erityisesti ilmailu- ja avaruusasuantuntijana. Hielm tunsi Apollo -ohjelman ja järjestelmien rakenteet sekä menetelmät. Hän tulkkasi radiopuhelinliikenteen ja lyhenteet katsojille suomen- ja ruotsinkielille.

YLE:n kuustudion lähetykset ovat edelleen nähtävissä Ylen verkkosivuilla. Linkki lähetyksiin on myös tämän uutisen lopussa.

Hielm oli todellinen ilmailun moniosaaja

Lentouransa Hielm aloitti kesällä 1945 Jämijärvellä, joka sai jatkoa pian myös Ilmavoimissa. Finnairin (AERO) liikennelentäjänä hän aloitti vuonna 1951 Douglas DC-3 -koneessa.

Uransa aikana silloisen merkittävän virstanpylvään eli miljoonan lentokilometrin rajan ylittänyt Hielm lensi Finnairilla Convairia, Sud Super Caravellea, DC-8-62:ta ja viimeisenä vielä DC-10 -laajarunkokonetta. Hielm jäi eläkkeelle Finnairin DC-10:n kapteenina vuonna 1982. Hän ei enää tämän jälkeen lentänyt ilma-aluksilla.

Hielm oli vuodesta 1962 lähtien avaruustutkimusseuran jäsen ja piti ilmailu-lehdessä vuosina 1962-1978 avaruusaiheista palstaa. Hän kirjoitti ja kuvitti myös toista edelleen ilmestyvää ilmailualan julkaisua eli Liikennelentäjä-lehteä.

Hielm oli myös aktiivinen pienoismallien saralla ja Kansainvälisen Muovimallikerho ry:n eli IPMS-Finlandin perustaja sekä jäsen numero 1. Hielm oli lisäksi aktiivinen ilmailuvalokuvaaja.

Eläköidyttään Hielm tuli tunnetuksi ilmailumuseotoiminnan parissa. Hän on ilmailumuseoyhdistys ry:n perustajajäsen. Vuonna 1983 hän aloitti Suomen Ilmailumuseon ensimmäisenä palkattuna työntekijänä museonhoitajan tehtävissä eli käytännössä ilmailumuseon johtajana. Hielm eläköityi museotoimista vuonna 1992 jatkaen vielä useita vuosia aktiivisena monissa ilmailualan yhteisöissä.

Nykyisin lentäjiä näkee ja kuulee edelleen asiantuntijoina TV- ja radiolähetyksissä erityisesti lentoturvallisuutta koskevissa asioissa.

50 vuotta sitten Börje Hielm edusti Finnairin lisäksi myös Suomen liikennelentäjäliitto SLL:ää. Nykyisin Finnairin lentäjiä edustavan SLL:n sijaan mediassa näkyy usein Suomen lentäjäliitto FPA:n turvatoimikunnan edustajia. FPA on lentäjien kattojärjestö Suomessa ja se keskittyy erityisesti juuri lentoturvallisuusasioihin.

YLE kuustudio seurasi suorana ensimmäistä kuukävelyä 1969

Yle Areena kuustudio

NASA Apollo 11 press kit 1969 (PDF)

Päivitys 16.12.2022: Korjattu Martti Tiurin olleen radiotekniikan professori eikä ydinfysiikan professori.