Häirintää on esiintynyt kasvavissa määrin siis ilmailussa ja vesiliikenteessä. Maanpinnalla käytettävissä palveluissa tilanne on pysynyt ilmoitusten nojalla vakaana. Häiriöiden vaikutuksia voidaan kuitenkin havaita myös maanpinnalla erityisesti rannikkoalueilla tai itäisimmässä Suomessa. Ilmailussa ja merenkulussa häiriöt ovat lähtöisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Häiriövaikutus on kantanut erityisesti ilmassa ja avoimilla merialueilla Suomen puolelle ja häiriöitä on havaittu laajalti Suomenlahden alueella erityisesti ilmailussa, mutta myös huhti-toukokuun vaihteesta lähtien merenkulussa. Näissä vaikutukset ovat kohdistuneet navigointiin eli paikanmääritykseen. Vaikka häiriöitä on esiintynyt paljon, niiden vaikutukset ovat olleet usein lyhytkestoisia ja rajallisia, jolloin paikannus on palautunut tai toimintaa on hyvän varautumisen myötä voitu jatkaa vaihtoehtoisilla menetelmillä. Häiriöt vaikuttavat kuitenkin aina toiminnan sujuvuuteen ja luovat lisäkuormaa alusten navigoinnista vastaaville. GNSS-häiriöillä ei ole ollut laajamittaisia vaikutuksia muiden palveluiden saatavuuteen tai luotettavuuteen. Lentoliikenteen osalta raportointikriteereijä tarkennettiin toukokuussa 2024, koska GPS-häirintä oli muodostunut niin yleiseksi. Jokaisesta häiriöistä tehtyä raportti ei katsottu enää hyödylliseksi. Nykyinen kriteeristö on myös yhdenmukaisempi muiden EU-valtioiden raportointikriteerien kanssa. Muutos näkyy tilastoissa ilmoitusmäärien pienenemisenä toukokuusta alkaen. Todellisuudessa häirintä on siis raporttien määrää laajempaa. Lentokoneissa on vaihtoehtoisia navigointijärjestelmiä, joita käytetään, jos GPS-signaalia ei ole saatavilla. Näiden ja tarvittaessa lennonjohdon avulla kone pystyy navigoimaan turvallisesti kohteeseen tai varakentälle. Lentoasemilla on perinteisiä maalaitteisiin perustuvia lähestymisjärjestelmiä, jotka eivät edellytä GPS-signaalia. Vesiliikenteen osalta tähän mennessä vesiliikenteessä on havaittu 145 häiriötä satelliittinavigoinnissa. Häiriöt kohdistuivat erityisesti rannikkoalueille ja Itämeren liikenteeseen. Vaikutukset navigointiin olivat vähäisiä, mutta tilannetta seurataan aktiivisesti varautumistoimien kehittämiseksi. Traficom havaitsee säännöllisesti omassa taajuuksien käytön valvonnassa pienitehoisia häirintälähettimiä, eli niin kutsuttuja jammereita. Laittomien häirinstälaitteiden eli ns. jammereiden osalta on havaittu 211 tapausta. Näiden laitteiden käyttö on laissa kielletty, ja viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä niiden käytön havaitsemiseksi ja estämiseksi. Traficomin tuottama tilannekuva auttaa sekä viranomaisia, elinkeinoelämää että kansalaisia ymmärtämään häiriöiden esiintymistä, varautumaan mahdollisiin häiriötilanteisiin sekä kehittämään ratkaisuja niiden hallitsemiseksi. "Satelliittinavigointipalvelut ovat keskeinen osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Häiriöiden seuranta ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme varmistaa palveluiden toimivuuden kaikilla sektoreilla. Tilannetieto häiriöiden esiintymisestä tarjoaa meille arvokasta tietoa varautumisen kehittämiseen ja nopeaan reagointiin," sanoi Traficomin pääjohtaja Jarkko Saarimäki.
Satelliittihäiriöihin varautuminen on tärkeä osa turvallisen ja toimivan infrastruktuurin ylläpitoa. Yhteistyö viranomaisten, yritysten ja kansalaisten välillä on keskeistä, jotta häiriöihin voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti. "Vaikka GNSS-vastaanoton häiriöt olisivat vain hetkellisiä ja rajallisia, voivat ne vaikuttaa silti moniin palveluihin luoden helposti harmitusta häiriön kokevalle, mutta myös hankalammissa tapauksissa toiminnan estäen. Erityisesti liikkumiseen liittyvissä palveluissa, kuten merenkulussa, maantieliikenteessä ja ilmailussa, satelliittinavigoinnin häiriöt tyypillisesti heikentävät paikannuksen tarkkuutta aiheuttaen helposti lisätyötä ja hidastaen toimintaa", kertoo Traficomin päällikkö Suvi Juurakko-Lehikoinen. "Vastaanoton toimivuus on yhtäläisesti tärkeää myös GNSS-aikasynkronointia hyödyntävissä palveluissa; esimerkiksi matkaviestin- ja televisioverkoissa signaalista saatavaa aikatietoa hyödynnetään osaltaan verkon eri osien väliseen synkronointiin, jolloin pitkäkestoisena häiriöt voivat vaikuttaa verkkojen toimintaan", jatkaa Juurakko-Lehikoinen. "Häiriöiden jatkuva seuranta ja tilanteen analysointi ovat tärkeitä toimia, jotta voimme varmistaa, että Suomi on hyvin valmistautunut mahdollisiin tulevaisuuden häiriöihin. Teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa häiriöiden vaikutusten hallitsemiseksi sekä varautumisen parantamiseksi entisestään. Tähän kuuluu myös aktiivinen tiedon jakaminen, jotta mahdollisiin häiriötilanteisiin voidaan varautua", toteaa Juurakko-Lehikoinen. "Rohkaisen yrityksiä ja yksityishenkilöitä raportoimaan havaitsemistaan häiriöistä, jotta tilannekuvaa voidaan pitää ajan tasalla ja pystymme reagoimaan tilanteen muutoksiin ennakoivasti", jatkaa Juurakko-Lehikoinen. Lue myös:
|
|||
