Helsinki-Vantaan matkustajaterminaalin ja asematasoalueen rakennustyömaat ovat yksi Suomen suurimpia urakoita. Varsinaisten rakennustöiden odotetaan pääsevän vauhtiin keväällä 2016. Euroopan ja Aasian yhteyksien kehittäminen tuo Helsinki-Vantaalle ennusteiden mukaan yli 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa jo vuonna 2020.

Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan Helsinki-Vantaan asema kiristyvässä kilpailutilanteessa sekä varmistaa Suomen hyvien lentoyhteyksien säilyminen. Lentoaseman kapasiteetin lisääminen mahdollistaa kasvun.

Tavoitteena on pysyä edelläkävijänä ja parantaa matkustajakokemusta sekä vahvistaa Helsinki-Vantaan brändin houkuttavuutta. Lisäksi Finavia pyrkii kasvattamaan kaupallista tarjontaa ja tulojaan.

Rakennustyömaa asettaa nykyiselle toiminnalle myös erinäisiä haasteita. Laajennustöiden aikana suurennuslasin alla ovat palvelutason säilyminen ja liikenteen sujuvuus. Myös nykyiset vahvuudet kustannustehokkuudessa ja lentoaseman kompaktiudessa pyritään säilyttämään.

Terminaalia laajennetaan kolmessa vaiheessa. Nyt Finavia on aloittamassa niistä kahta ensimmäistä. Päätöksiä kolmannen vaiheen toteuttamisesta ei ole vielä tehty. Nyt aloitettavat laajennustyöt ovat koko lentoaseman kehittämishankkeen toinen vaihe.

Työt käynnistyvät mahdollisesti jo kuluvan syksyn aikana

Syksy 2015 kuluu pääasiassa vielä laajennushankkeen suunnittelun parissa. Matkustajaterminaalin rakentaminen ja asematasotyöt käynnistyvät näillä näkymin vuoden 2016 alussa. Uuden asematasobusseille tarkoitetun rakennuksen rakentaminen voi tosin jo alkaa tänä syksynä. Sen avulla varustaudutaan asematason muutostöihin.

Asematasolla eli lentokoneiden pysäköinti- ja rullausalueella tehdään mittavia maarakennustöitä. Työmaa käsittää 330 000 neliömetriä eli 65 jalkapallokentän kokoisen alueen.

Laajennustöiden aikana laajarunkoisia kaukoliikennekoneita joudutaan pysäköimään enenevissä määrin ulkorivin paikoille. Pahimmillaan kaukoliikennelaivostolle on käytössä vain viisi matkustajasiltaa. Finavia varautuu tähän uudella bussiterminaalilla ja lisätyllä kuljetuskapasiteetilla.

Vielä vuoden 2015 aikana asematasolle valmistuu ensimmäiset kaksi uutta ulkorivissä olevaa laajarunkokoneiden seisontapaikkaa. Vuoden 2016 aikana valmistuu toiset kaksi lisäpaikkaa. Lisäksi kaksi rakentuu jo puretun historiallisen kaarihallin eli leko1:n kohdalle. Viimeinen ns. vanhoista lentokonehalleista eli Leko 6 tullaan purkamaan lähivuosien aikana. Edellisten lisäksi terminaalin T1 jatkeelle on suunniteltu kuutta ulkorivin paikkaa.

Asematasolle rakentuu myös uusia rullausteitä AH ja AM, jotka mahdollistavat operaatiot ns. terminaalisiipien sisäpihalla. Kiitotien 04R kynnyksen kiertävä rullaustiehanke on edelleen olemassa optiona. Toistaiseksi tälle ei kuitenkaan ole vielä tarvetta, sillä nykykapasiteetti on riittävä ja turvallisuus on kunnossa.

Helsinki-Vantaan terminaalipinta-ala kasvaa 45 prosenttia

Terminaalin etenee kolmessa vaiheessa ja laajentaminen aloitetaan nykyisen non-Schengen-alueen eteläsiivestä alkuvuonna 2016. Asematasobussiterminaalin valmistuttua voidaan siirtyä länsisiiven rakentamiseen, mikä näillä näkymin käynnistyisi alkusyksystä 2016.

Helsinki-Vantaan kapasiteettiongelmien arvioidaan ovat pahimmillaan kesällä 2017. Tuolloin käynnissä on ns. kolmion eli non-Schengen terminaalin kulman sekä länsisiiven rakennustyöt.

Länsisiiven ja samalla koko non-Schengen-alueen terminaalilaajennuksen on tarkoitus valmistua kesällä 2020. Tuolloin terminaalin koko on kasvanut noin 75 000 neliömetriä.

Oheisessa kuvassa näkyy terminaalilaajennukset osat. Roosalla merkityt uudet terminaalisiivet ovat kaksikerroksisia. Muutos mahdollistaa sujuvat matkustajavirrat siten etteivät saapuvat ja lähtevät matkustaja pääse kohtaamaan. Nykyisin järjestelmä on toteutettu yhdellä käytävällä, jossa kulkemista rajoitetaan liukuovilla. Järjestelmä ei ole enää mahdollinen kasvavan liikenteen myötä.

Laajennusurakan päätyttyä laajarunkokoneiden matkustajasiltojen määrä kasvaa kahdeksasta kuuteentoista. Etäisyyksien kasvaessa terminaalin on tulossa myös odotettuja liukukäytäviä. Ne tulevat uuteen länsisiipeen lähtöportilta 44 eteenpäin.

Talonrakennus- ja maarakennusurakan lisäksi Finavia investoi kahdeksaan uuteen matkustajasiltaan ja matkatavaroiden kuljetuslaitteistoon, joka nostaisi matkatavaratehtaan kapasiteetin jo 11 000 laukkuun tunnissa.

Finavian mukaan terminaaliin saatetaan rakentaa kaksiputkisia matkustajasiltoja. Niiden avulla laajarunkokoneisiin nousu ja poistuminen sujuisivat entistä nopeammin. Asia on kuitenkin kustannuskysymys ja siitä neuvotellaan asiakkaiden kanssa. Tässä tapauksessa pääasiakas on Finnair.

Matkatavaratehtaan ja matkustajasiltojen investoinnin suuruus on noin 50 miljoonaa euroa. Näiden toimittajat valitaan myöhemmin.

Lentoaseman koko kehitysohjelman toiseen vaiheeseen kuuluvat lisäksi muun muassa investoinnit kunnossapidon tukikohtaan, asemataso I:n kehittämiseen ja muut valmistelevat työt. Ne nostavat toisen vaiheen kustannusarvion noin 400 miljoonaan euroon (Kunnossapidon uudesta tukikohdasta voi lukea tarkemmin aiemmasta uutisestamme: Helsinki-Vantaan kunnossapidon uusi tukikohta sai rakennusluvan).

Hansson kertoo, että rakennustyömaasta tulee yksi Suomen suurimmista. Noin kolmen Musiikkitalon suuruisen investoinnin työllisyysvaikutus Suomessa on useita tuhansia henkilötyövuosia.

Ennusteessa huimat 35 miljoonaa vuosittaista matkustajaa

Vuonna 2013 Helsinki-Vantaalla ylitettiin ensimmäisen kerran 15 miljoonan vuosittaisen matkustajan raja. Vuonna 2015 matkustajia oli jo yli 16 miljoonaa. Ennusteiden mukaan määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä jo 20 miljoonaan.

Pidemmän vuoteen 2035 saakka menevän ennusteen mukaan Helsinki-Vantaalla olisi jo huimat 35 miljoonaa vuosittaista matkustajaa.

Finavian fokuksessa elämyksellinen lentoasema

Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut. Nämä halutaan säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa.

Ravintoloiden ja myymälöiden lisäksi panostetaan elämyksellisiin palveluihin. Uusien digitaalisten ratkaisujen avulla sujuvoitetaan ja helpotetaan lennolle siirtymistä.

Suunnittelun punaisena lankana on suomalaisuus niin sisustuksen materiaalivalinnoissa kuin palveluissakin. Oleskelutiloihin tuodaan viihtyisyyttä muun muassa erilaisilla ääni- ja valaistusmaailmoilla.

Lue myös: