Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä on luovuttanut ehdotuksensa suunnitelmaksi EU:n jakeluinfradirektiivin toimeenpanemisesta Suomessa. Yhtenä tavoitteena on kehittää Helsinki-Vantaan lentoasemasta lentoliikenteen biopolttoainetta tarjoava Green hub vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa nähdään olevan erinomaiset edellytykset ottaa uusiutuvat biopolttoaineet lentoliikenteen laajempaan jatkuvaan käyttöön ja tehdä Helsinki-Vantaan lentokentästä ns. Green hub.

Vastaava päämäärä nähtiin myös vuonna 2013 julkaistussa raportissa. Lisäksi marraskuussa 2014 julkaistiin aiheeseen liittyvä raportti, jonka mukana Suomessa on erinomaiset edellytykset biopolttoaineen laajempaan käyttöön lentoliikenteessä.

Suurin ratkaistava asia on lentoliikenteen biopolttoaineiden käytön kannattavuus, sillä biokerosiini on tällä hetkellä hinnaltaan selvästi fossiilista lentopolttoainetta kalliimpaa. Suomen lentoasemilla ei tällä hetkellä ole edelleenkään saatavilla biopolttoaineita lentoliikenteen käyttöön.

LVM:n asettama työryhmä katsookin, että vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös runsaasti uusia ohjauskeinoja, vaikka jakeluverkoston rakentamisen lähtökohtana on markkinaehtoisuus.

Työryhmän yhtenä toimenpide-ehdotuksena oli selvittää pikaisesti eri rahoitusmalleja tai muita toimintamalleja biopolttoaineiden saatavuuden varmistamiseksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lentoliikenteessä tavoitteena on tehdä Helsinki-Vantaan lentoasemasta vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöön panostava Green hub –lentoasema, jossa uusiutuvaa lentopolttoainetta olisi kaikkien lentoyhtiöiden saatavilla, vuoteen 2020 mennessä.

Biopolttoaineen jatkuva saatavuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja tähän pohjautuva ”Helsinki Green Hub” -konsepti tukisi lentoaseman tunnettuutta ja houkuttelevuutta tärkeänä solmukohtana Euroopan ja Aasian välillä ja voisi vaikuttaa positiivisesti kauttakulkuliikenteeseen ja matkailijamääriin.

Green hub –lentoasemalla vaihtoehtoisia käyttövoimia edistettäisiin vahvasti myös aseman terminaaliliikenteessä

Lentoliikenteen pääasiallinen polttoaine Suomessa on lentopetroli eli kerosiini. Sen kokonaismyynti oli Suomessa vuonna 2015 noin 907 miljoonaa litraa. Määrä on noin 2,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Lentopetrolista lähes 90 prosenttia käytetään ulkomailla suuntautuvassa lentoliikenteessä.

Lentoliikenteessä realistisia vaihtoehtoja fossiiliselle öljylle on vain nestemäiset biopolttoaineet. Työryhmän mukaan on tärkeää selvittää, miten sen käytöstä syntyvät lisäkustannukset katetaan ja millaista uutta liiketoimintaa biopolttoaineiden käytöstä syntyy.

Kotimainen Neste Oyj on mukana kansainvälisessä ITAKA-konsortiossa (Initiative Towards Sustainable Kerosene for Aviation),joka pyrkii edistämään uusiutuvan polttoaineen käyttöä lentoliikenteessä, ja myös tuottaauusiutuvaa lentopolttoainetta.

Nesteen uusiutuva lentopolttoaine on ns. drop-in polttoaine, joka ei vaadi muutoksia lentokoneeseen tai sen moottoreihin. Polttoaineen laatu täyttää kansainvälisen ASTM D7566-standardin vaatimukset ja sen soveltuvuutta ilmailukäyttöön on testattu jo yli 1000:lla kaupallisella lennolla.

Potentiaalisena lisäkustannusten alentamisen mahdollisuutena on siirtyminen biopolttoaineeseen, jonka maksimisekoitussuhde olisi selvästi nykyistä 50 prosenttia alempi. Tämä polttoaine ei ole vielä saanut kansainvälistä hyväksyntää lentopolttoaineeksi, mutta hyväksymisprosessi on käynnissä.

Euroopan ensimmäinen lentoliikenteen biopolttoainetta tarjoava ns. Green hub avautui Oslossa tammikuussa 2015. Tuolloin Air BP:n ja Nesteen biopolttoaineasiakkaina Gardemoenin lentokentällä aloittivat Lufthansa-konserni, SAS ja KLM.

Lue myös:

Artikkeli: Kohti kestävää kehitystä ja Bio-hubia