Tuoreen selvityksen mukaan Suomella on hyvät valmiudet biopolttoaineiden laajaan ja jatkuvaan käyttöön lentoliikenteessä. Biopolttoaineen jatkuva saatavuus Helsinki-Vantaan lentoasemalla voisi tukea lentoaseman kansainvälistä asemaa muodostaen Helsinki Green Hubin. Suomi on vahvasti sitoutunut puhtaan teknologian ja biotalouden edistämiseen.

Selvityksessä tarkasteltiin erilaisia liiketoimintamalleja biopolttoaineen lisäkustannuksen kattamiseksi lentoliikenteessä. Näistä rakennettiin mahdollinen Suomessa toteutettavissa oleva malli. Mallia voitaisiin käyttää lähtökohtana toimijoiden kesken käytäville keskusteluille.

Suurin ratkaistava asia on käytön kannattavuus, sillä biopolttoaine on tällä hetkellä selvästi fossiilista lentopolttoainetta kalliimpaa. Selvityksessä esitettyihin ajatuksiin ja toimenpiteisiin ei ole vielä otettu kantaa.

Biopolttoaineiden käytöstä tehdyssä esiselvityksessä olivat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Finnair, Finavia ja Neste Oil.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon mukaan biopolttoaineiden käyttö lentoliikenteessä vahvistaisi Suomen maakuvaa puhtaan teknologian ja biotalouden innovatiivisena edelläkävijänä.

"Lisäksi se tarjoaisi useille suomalaisyrityksille kokonaan uuden liiketoiminta-alueen ja lisäisi Helsinki-Vantaan lentoaseman tunnettuutta ja houkuttelevuutta tärkeänä lentoliikenteen solmukohtana Euroopan ja Aasian välillä", Risikko toteaa.

Selvityksessä oletuksena on se, että lentolaatuinen biopohjainen diesel hyväksytään lentokäyttöön. Parhaillaan valmistellaan kansainvälistä hyväksyntää, joka mahdollistaisi uusiutuvan biopohjaisen dieselin käytön lentopolttoaineen biokomponenttina.

Biopohjaisen dieselin käyttö ei vaatisi erillistä investointia tuotantoon, mutta kylläkin logistiikkaan, jolloin sen käyttöönotto olisi halvempaa ja nopeampaa. Konseptissa lentoliikenteeseen soveltuvaa biopolttoainetta valmistettaisiin Kilpilahden jalostamolla Porvoossa.

Kaavaillussa konseptissa lähdetään siitä, että kysyntä luo tarjontaa. Biopolttoaineen aiheuttamia lisäkustannuksia katettaisiin sillä, että matkustajat olisivat valmiita maksamaan siitä lippunsa hinnassa.

Selvityksen tekijät ehdottavat, että julkiset tahot ja niin sanotut edelläkävijäyritykset osallistuisivat ensimmäisinä biopolttoaineen lisäkustannuksiin liikematkustuksessaan. Tätä laajennettaisiin myöhemmin muihin yrityksiin ja yksityisasiakkaisiin.

Selvityksen mukaan hanke tarvitsisi käynnistämisvaiheessa julkista tukea markkinoiden avaamiseksi. Biopolttoaineen käytön laajuus riippuisi kuitenkin viime kädessä asiakkaiden kiinnostuksesta ja maksuvalmiudesta. Selvityksessä myönnetään, että asiakkaiden todellinen maksuvalmius on epävarmaa ja se on huonosti ennustettavissa.

Lue myös:

Artikkeli: Kohti kestävää kehitystä ja Bio-hubia

Valtio mahdollisesti mukaan Helsinki-Vantaan bio-hub-hankkeeseen