Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti huhtikuussa 2016 Hornetin seuraajahankintaa (HX-hävittäjähanke) koskevan tietopyynnön neljän valtion hallituksille, jotka välittivät sen edelleen maansa ilmailuteollisuudelle.

 Neljän maan puolustushallinnoille lähetettyyn tietopyyntöön (Request for Information, RFI) vastasivat Isosta-Britanniasta BAE Systems (Eurofighter Typhoon), Ranskasta Dassault Aviation (Rafale), Ruotsista Saab (JAS Gripen E) ja Yhdysvalloista Boeing (F/A-18 Super Hornet) sekä Lockheed Martin (F-35 Lightning II).

Tietopyynnöissä vastaajille esiteltiin Suomen ilmapuolustuksen toimintaympäristöä kuvaavia skenaarioita. Vastaajilta pyydettiin ratkaisumalleja ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi skenaarioiden mukaisissa tehtävissä vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä.

Vastauksissa tarkasteltavat osa-alueet käsittivät ilma-alusten lisäksi muun muassa niiden asejärjestelmät, koulutusvälineet, koulutuksen, johtamisjärjestelmät sekä ylläpidon edellyttämät järjestelyt.

Vastaajille annettiin myös mahdollisuus esittää ratkaisuja, joissa monitoimihävittäjien suorituskykyjä voi olla täydentämässä esimerkiksi useampia lentokonetyyppejä tai miehittämättömiä ilma-aluksia.

Puolustushallinnon asiantuntijat ovat alustavasti analysoineet tuhansia sivuja kattavat, pääasiassa salaista aineistoa sisältävät vastaukset talven 2016–17 aikana.

Valmistajien vastaukset sisältävät monipuolisia ja laajoja ratkaisuehdotuksia puolustushallinnon esittämiin skenaarioihin. Kaikissa vastauksissa esitetään Hornetien suorituskyvyn korvaamista monitoimihävittäjän suorituskykyihin perustuvilla ratkaisuilla.

Vastauksissa kuvattiin myös monitoimihävittäjien sekä erityyppisten miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten välisiä rajapintoja skenaarioiden mukaisissa tehtävissä.

Hävittäjäkandidaatit erottuvat vastauksissa toisistaan muun muassa häiveteknologian (stealth) ja elektronisen sodankäynnin ratkaisujen osalta. Jokainen ehdokas on integroitavissa Ilmavoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmään ilman huomattavia muutoksia.

Koulutusjärjestelmissä hyödynnetään nykyisiä koulutusratkaisuja monipuolisemmin virtuaalisen, simulaatiopohjaisen ja oikealla lentokalustolla tapahtuvan harjoittelun yhdistämistä.

Vastausten analyysin perusteella Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaaminen täysmääräisesti on mahdollista hankinnalle suunnitellussa 7–10 miljardin euron kustannuskehyksessä.

Kaikkien hävittäjäkandidaattien käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat annettujen vastausten perusteella rahoitettavissa nykyisen tasoisesta puolustusbudjetista.

Tarkat vertailukelpoiset hintatiedot eri konetyyppien osalta muodostuvat tarjouspyyntöjen vastausten perusteella. Tällöin hankinta käsittää monitoimihävittäjän ja sen operoinnin mahdollistavat oheisjärjestelmät, sensorit ja muun tehtävävarustuksen sekä operatiivisen käytön aloittamisen edellyttämät aseet.

Tarjouspyynnöt lähetetään keväällä 2018

Virallinen tarjouspyyntö (Request for Quotation, RFQ), Hornetin seuraajasta tehdään neljän valtion hallituksien kautta kaikille viidelle tietopyyntöön vastanneelle lentokonevalmistajalle keväällä 2018. Hävittäjäkandidaattien olosuhdetestaus Suomessa on tarkoitus aloittaa vuoden 2019 aikana.

Lopullinen valintapäätös Hornetin seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Valintapäätös tehdään perustuen neljään päätöksentekoalueeseen, jotka ovat monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö, elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen vaikutus.

Uuden monitoimihävittäjäkaluston käyttöönotto ja Hornet-kaluston poistuminen palveluskäytöstä ajoittuu vuosiin 2025–30.