Ensimmäiset lentosäätiedot toimitettiin Suomessa siviili-ilmailulle päivälleen sata vuotta sitten 20. maaliskuuta 1924, jolloin lennettiin Aeron eli nykyisen Finnairin ensimmäinen kaupallinen lento. Nykyään Ilmatieteen laitos tuottaa kaikki viralliset lentosääpalvelut siviili- ja sotilasilmailulle Suomen ilmatilassa.
Ensimmäiset lentosäätiedot toimitettiin siviili-ilmailulle 20. maaliskuuta vuonna 1924, kun Aero O/Y aloitti liikenteen Helsingistä Tallinnaan Junkers F 13 -liikennekoneella (Lue uutisemme aiheesta: Junkers F 13 nousi ilmaan Kaivopuistosta - 100 vuotta Finnairin ensimmäisestä kaupallisesta lennosta).
"Vaihtelevaista – ajoittain lumisadetta, ajoittain hieman selkenevää. Tuulet pohjoisessa pohjoisen ja koillisen puolelta, etelässä vaihtelevia", kuului säätilanne 100 vuotta sitten julkaistun säätekstin mukaan.
Ilmatieteen laitoksen edeltäjä Meteorologisen keskuslaitoksen lentosääpalveluosasto perustettiin historialliselle maalentoasemalle Helsingin Malmille 16.12.1936. Ensimmäisenä meteorologina Malmilla toimi maisteri Aili Nurminen. Hänestä tuli kaksi vuotta myöhemmin Suomen ensimmäinen päälentometeorologi.
Ensimmäisinä vuosikymmeninä lentosäätuotteet olivat pääosin käsin tehtyjä karttoja ja taulukoita. Lentäjät briiffattiin tulevalle lennolle lentoaseman sääpalvelussa eli meteossa.
Suomi liittyi kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn jäseneksi vuonna 1949. Kansainvälinen yhteistyö on vaikuttanut palvelujen muotoutumiseen nykyiseen muotoonsa: esimerkiksi lentosään havainnot eli METARit (METeorological Airport Report) ja lentopaikkaennusteet eli TAFit (Terminal Aerodrome Forecast) ovat olleet samanlaisia jo yli puoli vuosisataa.
METAR ja TAF -sanomat Helsinki-Vantaalla 20.3.2024 kello 11.50 UTC-aikaa
METAR EFHK 201150Z 21010KT 9999 FEW010 BKN021 01/M03 Q1020 TEMPO BKN012=
TAF EFHK 201126Z 2012/2112 21009KT 9999 BKN020 BECMG 2019/2021 6000 BKN006 TEMPO 2021/2104 2500 -SN BR BKN003 TEMPO 2104/2108 4000 -RASN BR BKN004 PROB30 2108/2112 4000 -RASN BKN004=
Ilmatieteen laitos kehitti 1980-luvulla ensimmäisen graafisen meteorologin työaseman, joka mullisti meteorologin työn tekemisen. Vuonna 1997 lentosäämeteorologien käyttöön luotiin lentosääpaikkaennusteiden työkalu, TAF Editor.
Ilmatieteen laitos tuottaa lentosääpalvelut Suomessa
Nykyään Ilmatieteen laitos vastaa lentosäähavainto, -ennustus ja -varoituspalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä Suomessa. Ilmailun havaintopalvelut siirtyivät 1. kesäkuuta 2012 Finavialta Ilmatieteen laitokselle, joka vastaa lentosäähavainto, -ennustus ja -varoituspalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä Suomen lentotiedotusalueella.
Sää on yksi merkittävimmistä syistä lentojen myöhästymiseen, ja laadukkaiden lentosääpalveluiden avulla sään aiheuttamia vaikutuksia voidaan vähentää. Lentosäätietojen avulla lentäjä voi optimoida reitin esimerkiksi hyödyntämällä parhaat myötätuulet ja välttämällä alueita, joissa esiintyy turbulenssia tai ukkosta.
Lennonjohtajia säätieto puolestaan tukee kiitotien valinnassa sekä saapuvan ja lähtevän lentoliikenteen ohjaamisessa. Erityisesti talvisissa olosuhteissa sääennusteet ovat ratkaisevassa roolissa lentoaseman tilannekeskuksen, lentoyhtiöiden, jääneston ja kunnossapidon toiminnan suunnittelussa.
"Lentosääpalvelut auttavat ilmailun toimijoita suunnittelemaan toimintaansa paremmin ja operoimaan mahdollisimman turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti säässä kuin säässä. Lentosääpalvelut ovat osa lennonvarmistuspalveluita. Itse asiassa ilman sääpalveluita lentotoiminta pysähtyisi", korosti ryhmäpäällikkö Riikka Pusa Ilmatieteen laitokselta.
Kun sääolosuhteet ovat erityisen huonot, reaaliaikaisten säähavaintojen merkitys kasvaa. Jokaisella Suomen lentoasemalla on nykyään Ilmatieteen laitoksen lentosäähavaintojärjestelmät, joiden avulla saadaan tarkkaa tietoa lentoasemalla vallitsevista sääolosuhteista.
Lentosääpalveluiden kansainvälinen edelläkävijä
Ilmatieteen laitoksen lento- ja sotilassääpalvelun toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa ja Rovaniemellä, ja ne palvelevat asiakkaita ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Lentosääpalveluiden tuotantoon osallistuu Ilmatieteen laitoksella noin sata asiantuntijaa: lentosäämeteorologien lisäksi palveluiden tuottamiseen tarvitaan esimerkiksi havainto-, IT- ja tutkimusosaamista.
Ilmatieteen laitos tekee merkittävää kansainvälistä yhteistyötä lentosään saralla niin Euroopassa kuin globaalisti. Kansainvälinen yhteistyö onkin yksi toiminnan kulmakivistä. Suomalaista lentosääosaamista hyödynnetään myös kansainvälisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, ja tätä osaamista viedään myös maailmalle osana Ilmatieteen laitoksen kehitysyhteistyöprojekteja.
"Ilmatieteen laitos kuuluu alansa kansainvälisiin edelläkävijöihin. Kotimaassa kuulumme ilmailun perheeseen yhdessä lentoasemien, lennonvarmistuksen, lentoyhtiöiden ja muiden ilmailijoiden kanssa. Meillä kaikilla on tärkeä rooli, jotta kokonaisuus toimii", sanoi Pusa.
Lue myös:
