Suomen ilmatilan jatkuva valvonta ja vartiointi on Ilmavoimien lakisääteinen tehtävä.  Puolustushaaran muu toiminta suunnitellaan ja toteutetaan päätehtävän ehdoilla. Harjoitustoiminta, työajat ja ylityökertymät eivät vaikuta päivystystoiminnan perusteisiin ja valmiuteen, kertoo Ilmavoimat.

Suomen ilmatilaa valvotaan ympäri vuorokauden. Pääkalustona ovat eri puolille maata sijoitetut kauko- ja keskivalvontatutkat, joiden havaintoja täydennetään tarvittaessa lähivalvontatutkien ja muiden sensorien avulla. Ilmavalvonnan päämääränä on Suomen lähialueilla tapahtuva lentotoiminnan seuranta ensisijaisesti rajoilla aluerikkomusten ja alueloukkausten ehkäisemiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. 

Mikäli ilmatilassa lentävää tai sitä lähestyvää maalia ei tunnisteta lennonvarmistuselimiltä saatuja lentosuunnitelmia ja muita tietoja vertaamalla, lähettää johtokeskus tarvittaessa tunnistuskoneen ilmaan.

"Nopeus, jolla hävittäjä saadaan ilmaan riippuu päivystyskoneiden ja henkilöstön valmiudesta. Ajallisesti se vie muutamista minuuteista ylöspäin", toteaa Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Sampo Eskelinen. 

Ilmavoimien F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä on jatkuvassa valmiudessa. Valmiusaste puolestaan perustuu vallitsevaan tilanteeseen. 

"Kaikki muu lentotoiminta, harjoitukset mukaan luettuna tapahtuu päätehtävän sekä tilannekuvaan perustuvan valmiusasteen ehdoilla. Tämä pätee myös viime viikolla tapahtuneeseen operatiiviseen toimintaan", täsmentää Eskelinen.

Päivystyskoneet aseistettuja

Suomen ilmatilassa ilman maahantulolupaa lentävä kone tunnistetaan, valokuvataan ja käännytetään pois tai pakotetaan laskeutumaan. Alla olevassa kuvassa suomalainen F/A-18C tunnistaa Liettuan ilmavoimien Alenia C-27J Spartan -kuljetuskonetta BRTE-harjoituksessa.

Hävittäjän siivenkärjessä on lämpöhakuinen Sidewinder AIM-9X -ohjus. Rungon alla on tutkan avulla maalinsa löytävä AIM-120 AMRAAM.

"Päivystyskoneet ovat aina aseistettuja ja ohjaajalla on kamera, jolla tunnistettava ilma-alus voidaan dokumentoida. Koko tunnistuslennon ajan toimintaa valvoo ja ohjaa ilmapuolustuksen johtopaikassa työskentelevä taistelunjohtaja", kertoo eversti Eskelinen.

Käännytys tapahtuu huomauttamalla radiolla sekä antamalla päivystyskoneen liikehtimiseen perustuvia kansainvälisesti tunnettuja merkkejä. Mikäli kone ei tottele, ilmatilaa loukanneelle ilma-alukselle annetaan varoitus, jolla ilmoitetaan mahdollisista voimakeinojen käytöstä.

"Ilmavoimien suorittamilla tunnistuslennoilla tilanteet on kyetty hoitamaan maltillisesti. Aseilla ja voimankäytöllä uhkaamiseen ei ole ollut tarvetta. Välittömään sotilaallisen voiman käytön tarpeeseen alueloukkauksen estämiseksi ja torjumiseksi – alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi – liittyvät aina poikkeukselliset olosuhteet". 

Ilmavoimat lentää säännöllisesti ylisoonisesti eli ääntä nopeammin harjoituksissa, mutta tällöin toiminta tapahtuu merialueella ja maan päällä harvaanasutuilla seuduilla. Harjoituslentotoiminnassa ääntä nopeammin lennetään mantereen yllä pääsääntöisesti vain yli 10 km korkeudessa.

Ylisoonisella nopeudella lentävä F/A-18 Hornet -hävittäjä vetää perässään maassa olijoille pamauksena tuntuvaa shokkiaaltoa. Se usein virheellisesti uutisoidaan äänivallin rikkomisena.

"Alueellisen koskemattomuuden ja valvonnan turvaamisen liittyvissä tilanteissa voidaan lentää ääntä nopeammin tehtävän vaatimissa olosuhteissa. Tällaisia tilanteita tulee muutamia kertoja vuodessa", Eskelinen kertoo. 

Lue myös: