Maailmalla tapahtuneiden ilmailullisten edistysaskeleiden myötä Suomessakin nostettiin esiin postilentotoiminnan käynnistämistä jo vuonna 1916. Tästä oli vielä pitkä matka menestyksekkääseen operointiin, jota pyrki 1920-luvulla käynnistämään useampi toimija. Lopulta menestykseen nousi Aero O/Y eli nykyinen Finnair. Nyt 20. maaliskuuta 2024 Aeron ensimmäisestä kaupallisesta lennosta on kulunut jo 100 vuotta. Kyse on yhdestä suomalaisen ilmailun suurimmasta merkkipäivästä.

Moottorilentotoiminnan Suomessa käynnisti käytännössä Ilmavoimien ensimmäisen lentokoneen saapuminen maahan vuonna 1918. Vuoteen 1920 mennessä Suomessa oli lennetty vasta muutama postilento ja niiden toiminta oli pääosin kirjattu sotilastoimijoille ja ulkomaalaisille operaattoreille.

Ilmakuljetuksista Helsingin ja Tallinnan välillä vastasivat Viron ja Suomen Ilmavoimien koneet aina vuoteen 1922 saakka kaupallisten toimijoiden puuttuessa. Jalansijaa hakivat Suomesta tuolloin myös ruotsalainen P.O. Flygkompani ja saksalaisten Viroon perustama A-S Aeronaut.

Säännöllisen lentoliikenteen avaamista Suomessa pyrkivät käynnistämään 1920-luvun alussa myös Suomen Lentoliikenne O/Y ja Flyg AB - Lento O/Y. Nämä hankkeet kariutuivat ensimmäisen yhtiön osalta vuonna 1923 ja jälkimmäisen osalta jo syksyllä 1921.

Aero O/Y:n eli nykyisen Finnairin vuonna 1923 perustanut Bruno Lucander haaveili jo tuolloin lennoista, jotka jatkuisivat idässä aina Aasiaan saakka. Yhteistyökumppaniksi tuli saksalainen Junkers, joka sai 50 prosentin osuuden lentoyhtiöstä lentokonetoimituksia ja henkilökunnan koulutuksia vastaan.

Saksalaislentäjät laskeutuivat Helsingin Kaivopuistoon 17. maaliskuuta 1924 Junkers F 13 D335 -koneella (MSN700, "Regenpfeifer", K-SALA), josta tuli Aeron ensimmäinen lentokone.

Junkers oli merkittävä lentokoneuutuus, sillä useat lentoyhtiöt lensivät tuolloin vielä kaksitasoisilla kangaspäällysteisillä lentokoneilla. Aero oli siis jo tuolloin edelläkävijöiden joukossa.

Junkers F 13 oli kokometallinen avo-ohjaamolla varustettu vesi- ja suksilentokone. Matkustamo oli suljettu ja mahdollisti neljän matkustajan kuljettamisen.

Tuolloin lennot operoitiin päiväsaikaan, pilvien alapuolella enimmillään noin 300 metrin korkeudessa. Avo-ohjaamossa istuneet lentäjä ja mekaanikko olivat kylmän sään armoilla. Heidän varusteisiinsa kuului lämmin turkki. Ohjaamovarustuksena oli nopeus-, korkeus-, kierrosluku- ja öljynpainemittarit.

Jos avo-ohjaamossa oli viileää niin ei suljettu matkustamokaan tarjonnut lähellekään nykymaailman matkustuskokemusta. Matalalla lennettäessä kyyti oli nimittäin kaikkea muuta kuin tasaista.

Aeron ensimmäinen kaupallinen lento nousi ilmaan Helsingin Kaivopuiston edustalta 20. maaliskuuta 1924 kello 15.40. Junkers F 13 suuntasi saksalaismiehistöllä Tallinnaan kuljettaen määränpäähän 162 kg postia. Avauspäivänä kuljetettiin edestakaisilla lennoilla 16 matkustajaa. Ensimmäisenä toimintavuotenaan Aero kuljetti postin lisäksi kaikkiaan 269 matkustajaa.

Aero lensi talvikaudella 13 edestakaista lentoa Helsingin ja Tallinnan välillä. Näiden lentojen lisäksi Junkers -suksikoneilla avustettiin jäihin jääneiden laivojen miehistöjä. Lennot suksivarustetuilla Junkers F 13 -koneilla jatkuivat Kaivopuistossa aina 5. huhtikuuta 1924 saakka, jolloin heikentynyt jäätilanne keskeytti lennot.

Kesäkauteen oli valmistauduttu solmimalla Helsingin kaupungin kanssa vuokrasopimus tiloista Katajanokalla. Sinne rakentui pikkuhiljaa lentosatama matkustajaterminaaleineen.

Ensivaiheessa terminaali oli avoseinäinen. Matkustajille oli odotustilassa tarjolla tuoleja ja pöytiä sekä tietenkin voileipätarjoilu. Kyseessä saattoi olla nykyisten lentoasemien lounge-tilojen ensimmäinen vaihe.

Historialliseen lentosatamaan rakennettiin myöhemmin myös kamiinalämmitteiset tilat, jotka tulivat Aeron pääjohtajan sekä lentäjien käyttöön.

Aero jatkoi lentotoimintaa Katajanokan lentosatamassa joulukuuhun 1936 saakka, jonka jälkeen operointi siirtyi maalentoasemalle eli arvottomalle Tattarisuon alueelle rakennetulle Helsinki-Malmin lentoasemalle. Tiettävästi Finnairin lentäjä on laskeutunut Katajanokan entiseen lentosatamaan viimeisimmän kerran vuonna 2014, jolloin vietettiin tämän ilmailuhistoriallisen tapahtuman 90-vuotisjuhlia. MH

 

 

 

 

 

 

Lue myös: