Kehäradan rakentaminen on loppusuoralla. Uusi yhteys lentoasemalle avataan viiden kuukauden kuluttua. Työt ovat vielä kesken, mutta rakentajat uskovat junien kulkevan radalla 1. heinäkuuta. Kalliossa 45 metrin syyvyydessä lentoaseman pysäköintialueiden alapuolella olevaa asemaa esiteltiin tiistaina.

Kehäradan viidestä uudesta asemasta valmiina on neljä ja Lentoaseman odotetaan arvioidaan valmistuvan alkukesän aikana. Pian radalla aloitetaan koeajot, minkä jälkeen voidaan tehdä lopulliset päätökset lähijunien pysähtymisasemista. Pääradalla ehkä ohitetaan Käpylä ja Tapanila, Vantaankosken radalla Ilmala.

Heinäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen Helsingin keskustasta ulos suuntautuvien Vantaankosken radan ja pääradan välille avautuu kokonaan uusi poikittainen ratayhteys.

Täydentyvä liikenneverkko, uudet asemat ja liityntäliikenne tekevät Liikenneviraston mukaan matkustamisesta joustavampaa ja mukavampaa.

Tätä edesauttaa tiheä vuoroväli - päivisin Kehäradan junat kulkevat kymmenen minuutin välein kumpaankin suuntaan. HSL:n arvion mukaan Kehäradan matkojen määrä nousee jopa 400 000:een päivässä. Luvussa on mukana jo käytössä olevien asemien kautta aiemmin kulkenut liikenne.

Matka Helsingin keskustasta lentoasemalle vie puolisen tuntia: hieman alle Tikkurilan kautta ja hieman yli Vantaankosken suunnasta. Junissa kelpaavat normaalit HSL:n liput.

Kaksi uloskäyntiä

Lentoasema-rautatieasema on 230 metriä pitkä, 14 metriä leveä ja enimmillään 10 metriä korkea. Sisäänkäyntihalleissa, liukuportaikossa ja valaistuksessa toistuva tunnusväri on sininen. Vajaan kilometrin päässä olevalla, jo valmilla Aviapoliksen asemalla se on punainen.

Asemalta on kaksi uloskäyntiä. Kolme liukuportaikkoa ja kaksi suurta hissiä asemalaiturin kummassakin päässä huolehtivat matkustajavirrasta (grafiikka oikealla, klikkaa kuvat suuremmaksi).

Toiset liukuportaat nousevat suoraan T1 ja T2 terminaaleja yhdistävään käytävään. Toisista pääsee maanpinnalle Tietotien sisäänkäyntipaviljonkiin, joka sijaitsee pysäköintialueiden keskellä Teletien lähellä.

Aluksi käytössä on vain jälkimmäinen reitti, suoraan lentoasemalle päästään rautatieasemalta nousemaan alkusyksystä. Siihen asti Tietotien paviljongista on sukkulabussiyhteys lentoasemalle muutaman sadan metrin päähän.

Aseman laituritaso on noin 45 metriä maanpinnan alapuolella. Molempiin suuntiin omissa tunneleissaan liikkuvat junat ajavat laajassa asemahallissa laiturin kummallekin puolelle. Sen alla omassa kerroksessaan ovat tekniset tilat.

Asemahallista nousee maanpinnalle myös kaksi pystykuilua, joihin on sijoitettu mm. ilmastointikanavat, savunpoisto tulipalojen varalle sekä hätäpoistumistiet. Toinen ilmanvaihtotorneista on aivan terminaalien kupeessa, toinen kauempana pysäköintialueella.

Rakennustöiden aikainen työmaaliikenne maan alle on tapahtunut jyrkkää ajotunnelia pitkin. Sen suuaukko on aivan lentoasemalta pois vievän Terminaalitien kaistojen vieressä.

Nyt kun ratatunneleihin on jo laskettu kiskotukset, myös niitä pitkin on voitu kuljettaa materiaalia ja liikuttaa työkoneita. Parhaillaan työt ovat vaiheessa, jossa keskitytään enää talotekniikkaan.

Kalliorakentamisen osalta Kehärata on jo valmis. Aseman töiden käynnissä oleva loppuvaihe on kuin kerrostalon rakentamista sisältä päin.

Ratatunnelien louhinta sujui aikataulussa, mutta asemilla on tullut vastaan työtä hidastavia yllätyksiä. Vuosien takaa periytyvä, maan alle tihkunut lentokoneiden jäänpoistoon käytty glykoli on aiheuttanut tarpeen eristää osia ratatunneleista kallioperästä.

Vaikka glykoli ei ole ihmisille vaarallista, se aiheuttaa korrosiota teräsrakenteissa. Kalliotunnelin sisäpuolelle rakennettiin ilmatiivis kaksoistunneli noin 1 000 metrin matkalla.

Lisäksi asematiloihin, pystykuiluihin ja jalankulkukäytäviin tarvittiin vastaavia eristysrakenteita. Glykolin hajoamistuotteista syntyvä hajuhaitta poistetaan alipaineistamalla kallion ja eristerakenteen välinen tila. Eristäminen on ollut hidasta, hankalaa ja luonnollisesti nostanut kustannuksia.

Oman haasteensa on tuonut se, että maanpinnalla terminaalin vieressä ei ole lentoturvallisuussyistä voitu käyttää korkealle ylettyviä nostureita sääolosuhteissa, joissa näkyvyys on ollut huono. Tämäkin on osaltaan tuonut viivästyksiä aikatauluihin.

Rakentajien tavoitteena on kuitenkin saada Kehärata käyttöön heinäkuun alussa. Kuten kuvista näkyy, tekemistä on vielä paljon jäljellä. Töitä kuitenkin tehdään kahdessa, osin jopa kolmessa vuorossa.

Töissä on 430 rakentajaa. Hankkeesta vastuussa olevien keskuudessa uskoa onnistumiseen vaikuttaisi olevan.

Jo nyt radalla ajavat työjunat (kuvassa vasemmalla, katso myös alempana havainnekuva samasta alueesta valmiina). Ensi viikolla Kehäradalla aloitetaan koeajot dieselkalustolla. Myöhemmin kiskot virroitetaan ja varsinaiseen käyttöön tulevat FLIRT-sähköjunat pääsevät maaliskuussa mukaan testeihin.

Tunnelien turvaluokitus on uusimpien standardien mukainen. Sen verifioi ns. ilmoitettuna laitoksena italialainen Bureau Veritas. Käyttöluvan radalle myöntää liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Kehäradalle liikenteeseen tulevissa nykyaikaisissa nelivaunuisissa ja matalalattiaisissa Stadler FLIRT Sm5 -kaupunkijunissa (Fast Light Innovative Regional Train) on maksimissaan 232 istuma- ja 323 seisomapaikkaa.

Maanalaisten asemien hätäpoistumisteiden mitoituksessa on pitänyt huomioida kahden eri suuntiin kulkevan junayksikön pysähtyminen laiturialueelle samanaikaisesti. Myös varavoimakoneet ovat valmiina mahdollisten sähkökatkosten varalle. Väestönsuojaluokitusta asemalla ei kuitenkaan ole.

Yhteydet myös muualle Suomeen

Poikittaisena runkoyhteytenä toimimisen lisäksi Kehärata tuo sujuvammat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle koko Suomesta. Sen myötä syntyy suora raideyhteys Helsinki-Vantaan ja pääkaupungin keskustan välille. Alla olevassa havainnekuvassa on näkymä samaan portaikkoon kuin yllä olevassa työn aikaisessa valokuvassa.

Rataosuus toimii myös lento- ja kaukojunaliikenteen yhdistävänä linkkinä muualle Suomeen. Kaukojunamatkustajat voivat vaihtaa Kehäradalle niin Huopalahdessa kuin Tikkurilassa, josta avautuvat yhteydet esimerkiksi Pietariin.

Kehärata tuo Vantaalle tulevaisuudessa uusia asuin- ja työpaikka-alueita hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Kokonaan uusia asuinalueita rakennetaan esimerkiksi Kivistöön, jonne syntyy lähivuosina noin 30 000 vantaalaisen tiivis asuinalue, sekä Leinelään, josta tulee noin 3000 asukkaan kotipaikka.

Uusia, elinvoimaisia työpaikka-alueita odotetaan syntyvän esimerkiksi Aviapolikseen lähelle lentoeasemaa. Sinne sijoittuu tulevaisuudessa noin 50 000 työpaikkaa sekä asunnot noin 20 000 vantaalaiselle. Myös Vehkalalla on edellytykset kasvaa jopa 10 000 työpaikan yritysalueeksi.

Uusille työpaikka-alueille suuntaavien lisäksi Kehärata helpottaa merkittävästi esimerkiksi noin 20 000 lentoaseman alueella työskentelevän ihmisen työssäkäyntiä. +TT+

Kehärata

Kehärata on 18 kilometriä pitkä, poikittainen raideyhteys, joka yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa.

Kehäradalle tulee ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta asemaa: Lentoaseman ja Aviapoliksen (kuvassa vasemmalla sisäänkäyntipaviljonki) tunneliasemat sekä Leinelän, Vehkalan ja Kivistön pinta-asemat. Asemavarauksia rakennetaan Petakseen, Viinikkalaan ja Ruskeasantaan.

Hankkeen kustannusarvio on noin 7773,8 miljoonaa euroa. Työt alkoivat 2009. Kehärata on Liikenneviraston, Vantaan kaupungin ja Finavia Oyj:n yhteishanke.

Lue myös aiempia Kehärata-juttujamme: