Ilmavoimien pääsotaharjoitus Ruska 20 vietiin läpi koronapandemian aikana tiiviissä yhteistyössä Ruotsin ilmavoimien kanssa. Gripenit integroitiin harjoituksessa osaksi Suomen puolustusta. Harjoituksessa hyödynnettiin myös laajaa lentokenttäverkostoamme. Ilmaoperaatioharjoituksen aikana toimintaan tutustuivat sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että Suomen ja Ruotsin puolustusministerit.
Ruska 20 -harjoitus toteutettiin laajasti lähes koko Suomen alueella ja käytössä oli useita lentopaikkoja. Hävittäjäkaluston nopea hajauttaminen eri puolille Suomea on tärkeä osa Ilmavoimien taistelutapaa. Toiminnan mahdollistaa Suomen kattava lentokenttäverkosto.
Ilmavoimien Rovaniemen, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän tukikohtien lisäksi tilapäisiä tukikohtia perustettiin Kajaanin, Hallin, Seinäjoen, Vaasan, Kokkola-Pietarsaaren, Pudasjärven ja Kuusamon lentokentille.
Rovaniemellä tukikohdan taistelunkestävyyttä vahvistettiin ottamalla tukikohdan vieressä kulkeva Norvatie käyttöön lentoonlähtöjä varten.
Suomen alueella käytössä oli siis 11 tukikohtaa ja yksi nousutie. Ruotsin puolelta käytettiiin Luulajan lentotukikohtaa.
Mukana oli paljon erilaista ilma-aluskalustoa. Harjoitukseen osallistuivat Suomesta ainakin F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjät, Hawk -suihkuharjoituskoneet ja C-295M -kuljetuskoneet sekä Learjet-yhteyskoneet. Etsintä- ja pelastusvalmiutta ylläpitivät Utin helikopteripataljoonan NH-90 -helikopterit.
Ruotsista harjoituksessa oli mukana ilmavoimien JAS 39 C/D Gripen -monitoimihävittäjiä sekä Saab 340 -matkustajakoneeseen perustuva Argus-valvonta- ja taistelunjohtokone (AEW&C).
Ilma-alusten lisäksi Ruska 20 -harjoituskokonaisuudessa oli mukana ilmatorjuntayksikköjä. Helsingin ilmatorjuntarykmentin henkilöstöstä ja varusmiehistä koostuva ITO12 NASAMS II FIN -patteriston johtoporras ja ohjuspatteri osallistuvat Lohtajan harjoitusalueella Ruskan taisteluvaiheeseen.
Harjoituksessa oli mukana myös aliupseerioppilaiden muodostama 35 ITK 88-ilmatorjuntatykkiyksikkö sekä taistelunjohtoelementtejä.
Harjoituksessa vastustajana toimivat Ouluun tukeutuneet Hornetit ja Hawkit sekä Ruotsin Luulajastä käsin toiminut Gripen-osasto.
"Tänä vuonna ruotsalainen lento-osasto integroitiin Rovaniemellä osaksi Suomen ilmapuolustusta. Uutena asiana Lapin lennostolle oli ruotsalaisten mukanaolo poikkeusolojen tukikohtatoiminnoissa. Toinen Gripen-osasto puolestaan toimi Luulajasta käsin harjoitusvastustajan puolella yhdessä Oulusta lentäneiden suomalaisten Hornetien ja Hawkien kanssa. Yhteistyö toimi erittäin jouhevasti", kertoi harjoituksen johtaja ja Ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Juha-Pekka Keränen.
Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat toimineet tiivissä yhteistyössä jo pitkään ja osallistuneet toistensa pääsotaharjoituksiin vuodesta 2016 alkaen. Vakiintunut yhteistoiminta sai jatkoa Ruska 20 -harjoituksessa.
Ruska 20 -harjoitukseen osallistui 28.9. - 6.10. yli 60 lentokonetta ja noin 4 800 henkilöä ympäri Suomea. Ruskan kaltaiset joukkojen harjoitukset ovat tärkeitä, jotta henkilökunnan, varusmiesten ja reserviläisten osaaminen sekä valmius säilyvät kaikissa tehtävissä ja olosuhteissa.
"Koulutimme Ruskan yhteydessä lähes 2 000 reserviläistä. Harjoituksen aikana lensimme vaativissa skenaariossa 1 300 ilmaoperaatiota kaikella Ilmavoimien lentokalustolla. Ruska 20 vietiin läpi yhtenä jatkumona operoiden 24/7 lähes koko Suomen alueella. Tämä osoitti Suomen integroidun siviili-sotilaslennonvarmistusjärjestelmän toimivuuden", totesi Keränen.
Koronavirukseen varauduttiin huolellisesti Ruska 20 -harjoituksen operatiivisessa riskienhallinnassa. Harjoituksessa noudatettiin Puolustusvoimien valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia koronarajoituksia.
"Korostimme reserviläisille, että harjoitukseen tulee osallistua vain täysin terveenä. Ohjeistuksen mukaisesti reserviläisjoukkoja perustettaessa kaikille jaettiin kasvomaskeja ja vastaanottotarkastusten yhteydessä kotiutettiin välittömästi kaikki, joilla oli ylähengitystieinfektioon viittaavia oireita", kertoi Keränen.
"Perustamisen aikana ja harjoituksen kuluessa kotiutettiin ennenaikaisesti lähes 200 reserviläistä pienienkin oireiden takia. Lisäksi harjoitusjoukot jaettiin tavanomaista pienempiin, korkeintaan 50 hengen osastoihin sekä suojaetäisyyksien alittuessa ja sisätiloissa ohjeistettiin käyttämään suojamaskia", jatkoi Keränen.
Tiukkojen varotoimien seurauksena harjoituksen aikanakin todettiin kolmella reserviläisellä koronavirustartunta. Heidät kotiutettiin omien sairaanhoitopiiriensä hoidettavaksi.
Korkean tason tarkastuksia - presidentti ja kahden maan puolustusministerit paikalla
Ruska 20 -harjoituksen aikaan Suomen Ilmavoimien toimintaan tutustui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hänelle toimintaa Jyväskylän Tikkakoskella esittelivät Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen ja ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen.
Rovaniemellä Lapin lennoston tukikohdassa harjoituksen aikaan 5. lokakuuta vierailivat puolestaan Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.
"Ruotsin ja Suomen kahdenvälinen puolustusyhteistyö on tärkeässä osassa maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Realistisissa olosuhteissa harjoittelu syventään yhteistyötä ja kehittää molempien maiden puolustuskykyä", sanoi Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist.
Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen korosti lehdistötilaisuudessa tavanneensa ministeri Hultqvistin kanssa jo 19 kertaa hänen puolentoista vuoden ministerikautensa aikana.
Kahdenvälisessä tapaamisessa puolustusministerit keskustelivat Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön kehittämisestä sekä Itämeren alueen turvallisuustilanteesta. MH, HK
Lue myös:
