Ilmavoimien komentaja, prikaatikenraali Kim Jäämeri jatkoi maanantaina pitkää perinnettä vuotuisesta toimittajatapaamisesta. Kyseessä ei ollut tavallinen lehdistötilaisuus vaan lähes seminaarimainen, laajasti taustoittava tapaaminen. Asiaa Jäämerellä riittikin kahdeksi ja puoleksi tunniksi.

Ilmavoimat on ollut viime aikoina runsaasti julkisuudessa niin ilmatilaloukkausten kuin lähestyvän hävittäjähankintaprosessin takia. Kumpikin oli luonnollisesti mukana komentajan esityksessä.

Myös puolustusvoimauudistusta sivuttiin. Kun Ilmavoimissa oli vuonna 2013 töissä 2850 henkilöä, luku on ensi vuonna 2010. Noin 600 ihmistä on vaihtanut tehtävää paikkakunnalta toiselle.

Ilmavoimien toiminta loppuu Kauhavalla vuodenvaihteessa. Hawkit lentävät Tikkakoskelle jo Itsenäisyyspäivään mennessä. Jäämeren mukaan Ilmavoimat ei suunnittele toimintaansa sen mukaan, että Kauhava säilyisi lentokenttänä. Jos näin kuitenkin käy, sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää.

Valmet L-70 Vinka -alkeiskoulukoneiden korvaaminen on käynnistetty. Hankintailmoitus julkaistiin kesäkuussa. Konevalmistajilta on saatu kuusi osallistumishakemusta. Alustavat tarjouspyynnöt on myös lähetetty.

Evaluointien jälkeen hankintasopimuksen arvioidaan olevan valmis allekirjoitettavaksi keväällä 2016. Koneen pitää olla tyyppihyväksytty, taitolentokelpoinen ja varustettu nokkapyörätelineellä.

Koska kyseessä on sotilaslentotoiminta, sauvaohjausta edellytetään. Markkinoilla olevan kaluston hintahaarukka on noin 250 000 - 5 000 000 euroa / kone. Tarjolla on niin mäntämoottorisia kuin potkuriturbiinikoneita.

Seuraavaksi valitaan palveluntarjoaja koulutukselle hankintapyynnöllä keväällä 2015. Nykyisin Ilmavoimien alkeiskoulutuksesta vastaa Patria Tikkakoskella.

HX-hanke alkuvaiheissaan

McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -hävittäjien "korvaamisen suunnittelun aloittamista" pohtii esiselvitystyöryhmä eli kovin pitkällä ei vielä olla.

Hankintaprosessi kestää kokemusten mukaan noin 10 vuotta, joten tämä niin kutsuttu HX-hanke pitäisi aloittaa 2015. Ensimmäisten Hornet-koneiden käyttöikä loppuu 2025.

Nykykaluston elinkaaren jatkamistakin harkitaan. Se ei liene todennäköistä, koska vaadittaisiin suuria ja kalliita korjauksia kovassa käytössä väsyneisiin rakenteisiin. Horneteilla lennetään taisteluharjoituksissa suurilla kohtauskulmilla, jolloin virtaus osuu sivuperäsimiin ja aiheuttaa värähtelyrasitusta runkoon. Myös valmistajan tuotetuki loppuu kun muut käyttäjät luopuvat Horneteista.

Ilmavoimissa on luonnollisesti aina katseella seurattu, mitä alan markkinoilla tapahtuu. Mielenkiintoista on se, mitkä hävittäjämallit ovat enää tuotannossa vuoden 2025 maissa, jolloin uusia koneita pitäisi alkaa tulla tuotantolinjalta. Kovin laajaa evaluatiota tuskin tarvitsee toteuttaa.

Horneteille kuitenkin tarvitaan seuraajaa ja se on edelleen miehitetty kone. Erilaiset lennokit eli UAV:t (Unmanned Aerial Vehicle) kykenevät ehkä pommittamaan, mutta ilmamaalien torjuntaan niistä ei ole ainakaan siinä aikaikkunassa, jossa Hornetit on korvattava.

Ilmavoimat mahdollistaa myös maa- ja merivoimien toiminnan. Omia koneita tarvitaan siis tulevaisuudessakin eikä ilmapuolustuksen ulkoistaminen ei ole vaihtoehto. Jäämeri muistutti, että vuokrailmavoimia ei ole markkinoilla.

Ilmatilan valvonta kiinnosti toimittajia

Ilmavoimien päivystäessä on käynnissä AKV/AKT-toiminta. Lyhenteiden takana on "alueellisen koskemattomuuden valvonta" ja "alueellisen koskemattomuuden turvaaminen".

Ensimmäinen tapahtuu erilaisilla sensorijärjestelmillä kuten tutkilla ja sillä luodaan tilannekuva. Jälkimmäinen toteutetaan hävittäjillä ja siten osoitetaan että ilmatilaamme suojataan.

Suomen lähellä olevan kansainvälisen ilmatilan liikenne on kuluvana vuotena lisääntynyt 50 prosenttia. Myös tunnistuslennot ovat lisääntyneet samassa suhteessa. Vuonna 2013 operatiivisia lentoja oli 60, tänä vuonna noin 90.

Kovin huolestuttavana komentaja Jäämeri tilannetta ei kuitenkaan pitänyt. Toiminta ei ole ollut ennennäkemätöntä tai poikkeuksellista.

Samaten havaitut lentoprofiilit eivät tiedustelumielessä ole paljoa antaneet. Kaikki tunnistetut venäläiset valtion ilma-alukset ovat olleet kuljetus- tai matkustajakoneita.

Monet niistä ovat myös käyttäneet transponderia eli toisiotutkavastaajaa. Useista lennoista on jätetty myös Suomenkin lennonjohdolle tavanomaiset lentosuunnitelmat.

Sellainen oli lähetetty myös elokuussa ilmatilaa loukanneesta Antonov An-72 -koneesta, jonka Ilmavoimien Hornet kävi kuvaamassa. (kuvassa oikealla).

Agressiivisia kylmän sodan tyylisiä taistelukoneiden syöksyjä kohti ilmatilaamme ei ole havaittu kymmeniin vuosiin. Monessa tapauksessa on ilmeisimmin ollut mukana enemmänkin huolimattomuutta tai taitamattomuutta.

Komentaja muistutti, että kansainvälinen ilmatila Suomenlahdella on kapeimmillaan vain noin 11 kilometriä. Tyypillisillä suihkukoneiden 900 kmh nopeuksilla edetään 15 kilometriä minuutissa. Taivaalla kaikki tapahtuu nopeasti.

Ilmavoimien reagointiherkkyyttä on kuitenkin säädetty jatkuvasti tilanteen mukaan mm. siirtämällä tarvittaessa Hornet-päivystyskoneita (QRA, Quick Reaction Alert) lähemmäksi Suomenlahtea. Reagointikyvyn osoittaminen on osa ennaltaehkäisykykyä.

Monet tunnistukset tehdään esimerkiksi lentosuunnitelmista ilman, että konetta tarvitsee lähettää ilmaan. Ilmavoimat on käynyt tunnistamassa myös ilmatilaamme suihkuvirtauksissa ajautuneita säähavaintopalloja tai muita vastaavia maaleja.

Ilmavalvonta kehittyy

Ilmavoimien uusi Ilmaoperaatiokeskus on ollut koekäytössä. Se otetaan käyttöön vuoden vaihteessa 5. ja 7. Pääjohtokeskuksen rinnalle.

Uusi 3D-keskivalvontatutka Thales GroundMaster 403 eli KEVA 2010 tuo Sisu ETP 8 x 8 -maastokuorma-autolavetilla liikkuvana järjestelmänä (kuvassa) lisää taistelunkestävyyttä sensoreille.

Uudet tutkat ovat käytössä vuoden 2015 loppuun mennessä. Vanhasta kotimaista valmistetta olevista keskivalvontatutkistakaan ei ole kiire luopua, mutta kiinteänä ne eivät sovellu nykysodankäyntiin.

Uudet KEVA 2010 nostavat mittausetäisyyden jopa lähelle 90-luvulla hankittuja Thomson TRS22XX -kaukovalvontatutkia. Nekin päivitetään ja saavat siten 15 vuotta lisää käyttöikää.

Hornetien MLU2-elinkaaripäivitys (MidLife Update) on puolivälissä. 30 konetta on jo valmistunut Patrian hallin tehtaalta. Viimeinen saadaan 2016. MLU2 tuo Hornetiin mm. ilmasta-maahan -kyvyn ja yhden näytön lisää ohjaamoon.

Hornet-hävittäjien vuotuisten lentotuntien määrä on laskenut 8000:een, mutta ensi vuonna se nousee takaisin vuosikymmenen alun 8900:aan. Komentaja Jäämeri kertoi, että Ilmavoimat tuottaa hävittäjien operationaalisen kyvyn maailmanlaajuisestikin vähillä lentotunneilla.

Sotavalmiin ohjaajan kouluttaminen kestää 7 - 8 vuotta. Tavoitteena on olla maailman huipulla. Tähän päästään vertaamalla omaa osaamista muihin ilmavoimiin.

Jäämeri kertoi Ilmavoimien osallistuvan useisiin kansainvälisiin harjoituksiin. Erityisen tärkeä on Frisian Flag Hollannissa. Suomen, Ruotsin ja Norjan lähes viikottaiset Cross Border -yhteisharjoitukset ovat herättäneet huomiota myös maailmalla tehokkuudellaan. Koneet lentävät kotitukikohdistaan, mutta harjoittelevat yhdessä jonkin osallistujamaan alueella.

Ilmavoimat on myös saanut kutsun Yhdysvaltojen Red Flag ja Kanadan Maple Flag -harjoituksiin. Toistaiseksi mukaan ei ole lähdetty, sillä Atlantin taakse lentäminen on kallista.

MLU2-päivityksen mukanaan tuoman ilmasta-maahan -kyvyn vuoksi osallistuminen on alkanut kiinnostaa. Etenkin Nellis Air Force Basessa järjestettävä Red Flag tarjoaa realistiset olosuhteet simuloituine vastustajan ilmapuolustuksineen. On mahdollista, että vuoden 2018 tienoilla Ilmavoimat osallistuu johonkin harjoitukseen myös Amerikan mantereella. +TT+

Lue lisää: