(Päivittynyt 7.7. klo 09.37) Maanmittauslaitoksen toukokuussa 2022 käynnistynyt ilmakuvaus- ja laserkeilauskausi näkyy kesäkauden aikana eri puolilla Suomea edestakaisin sahaavina lentokoneita. Maanmittauslaitoksen lisäksi ilmassa tapahtuvasta toiminnassa on mukana neljä muutakin yritystä. Taivaalla voi siis havaita useita erilaisia kuvaus- ja laserkeilauslaitteistoilla varustettua lentokoneita.

Maanmittauslaitos aloittaa ilmakuvauskauden heti keväällä säiden ja muiden olosuhteiden niin salliessa. Yleensä toiminta käynnistyy huhtikuun alussa. Vuonna 2022 avaus viivästyi noin kuukaudella, kun maassa oli vielä lunta. Laajemmin toiminta käynnistyi kesäkuun aikana.

Toimintaa suoritetaan kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman mukaisesti. Niitä ohjaa ja rahoittaa KALLIO-niminen yhteistyöelin. Maanmittauslaitoksen lisäksi mukana ovat Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Ruokavirasto ja Suomen ympäristökeskus. Yhteistyöelimessä ovat lisäksi edustettuina maa-  ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja puolustusministeriö.

Suomessa otettuja ilmakuvia Ilmakuvia on alueesta riippuen saatavilla 1930-luvulta lähtien.  Ilmakuvista jatkojalostetaan mittatarkkoja kuvia, joita kutsutaan ortokuviksi.

 Kaikki ohjelman mukaiset ilmakuvat jaetaan Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta kaikkien tarvitsijoiden käyttöön. Ilmakuvat löytyvät myös Maanmittauslaitoksen katselupalveluista, esimerkiksi Karttapaikalta.

Laserkeilausohjelmassa Suomi on jaettu alueisiin, jotka pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta keilataan kuuden vuoden sykleissä. Vuosittain keilattavaa pinta-alaa on noin 55 000 km². Ilmakuvausohjelmassa Suomi on puolestaan  jaettu alueisiin, jotka pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ilmakuvataan kolmen vuoden sykleissä. Vuosittain ilmakuvattavaa pinta-alaa on noin 110 000 km².

Vuosittaisista ilmakuvauksista Maanmittauslaitos tekee itse noin puolet ja toinen puoli kuvauksista tilataan konsulteilta. Nyt käynnissä olevalla kaudella ilmakuvauksia tekevät myös Terratec oy ja SKM Gisair Oy. Laserkeilauksista Maanmittauslaitoksella on puitesopimus kolmen yrityksen kanssa, jotka ovat BSF Swissphoto, MGGP Aero sekä Terratec Oy.

"Ilmakuvausten ja laserkeilausten toimintakausi on yleensä alkukeväältä elokuulle saakka. Vuonna 2021 ohjelman mukaiset ilmakuvaukset saatettiin loppuun heinäkuun toisella viikolla. Mutta vastaavasti kuvauksia on joinain aiempina kausina huonojen sääolosuhteiden vuoksi jouduttu jatkamaan syyskuulle asti", kertoi Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Teemu Mielonen Lentoposti.fi:lle.

Parhaimmillaan kesän 2022 aikana aineistoja voi olla saman vuorokauden aikana keräämässä taivaalla jopa kuusi lentokonetta.  Suomen yllä voi siis havaita jopa useita edestakaisin sahaavia lentokoneita, jotka ovat todennäköisesti juuri Maanmittauslaitoksen asialla.

"Ilmakuvaus pyritään tekemään täysin pilvettömällä kelillä, mutta kumpupilvet ovat usein riesana ja tällöin pilvisyydestä riippuen kuvaus keskeytetään tai paikataan tarvittaessa uudella lennolla. Samoin kova auer voi estää kuvaamisen, kun maanäkyvyys  kuvauskorkeudella on huono. Laserkeilauksen osalta yläpuolella oleva pilvisyys ei haittaa, mutta muuten samat periaatteet toimivat keilaimen ja maan väliin osuvien pilvien osalta.", kuvaili Mielonen ilmakuvauksen haasteita.

Ilmakuvauksen osalta käytetyt kuvauskorkeudet ovat noin 22000 - 26000 jalkaa eli 7000 - 7800  metriä ja laserkeilausten osalta tyypillisesti 1300 - 2100 metriä.

"Ilmakuvauksen parametreihin vaikuttaa käytetty kuvauskalusto ja tavoiteltu maastoresoluutio. Maanmittauslaitoksen osalta kuvaus tehdään 80% pituuspeitolla ja 30% sivupeitolla ja tavoite resoluutioon 40 cm. Tällöin lentojonojen väliksi muodostuu noin 6500 metriä. Laserkeilauksen parametreihin vaikuttaa tavoiteltu pistetiheys nelilömetrillä. Laserkeilauksessa sivupeitto on 20 %. Laserkeilainjärjestelmästä riippuen lentojonojen väliksi muodostuu noin 700 – 1200 metriä", avasi Mielonen ilmakuvaus- ja laserkeilauskoneiden lentoratoja.

Maanmittauslaitoksen omistama kuvauskone on Rockwell 690A Turbo Commander (OH-ACN). Lentokone on varustettu Vexcel UltraCam mk2 -kamerajärjestelmällä. Sitä operoi Maanmittauslaitokselle Konekorhonen Oy.

Terratecin suorittamia ja ilmakuvauksia toteutetaan Rockwell Commander 690 C (SE-IUV) ja Piper Chieftain (LN-TTA) -koneilla. Näistä ensimmäinen on varustettu Vexcel UltraCam Eagle Mark 3 -ilmakuvauskameralla ja Vexcel Osprey 4.1. -monikameralaitteistolla. Myös Chieftainia käytetään monikamerakuvauksiin. Laserkeilauksia Terratec suorittaa  Cessna Caravan (LN-LOL) -koneella, joka on varustettu Riegl 1560 II -laserkeilaimella.

Laserkeilauksia suorittavista yrityksistä MGGP Aero lentää Suomen yllä Partenavia P.68 Observer 2 -koneella (SP-FPM) ja Piper Navajolla (SP-FPP), joka on varustettu Riegl VQ-780-II - skannausjärjestelmällä. BSF Swissphoto lentää Cessna 208B Grand Caravanilla (D-FBSF).

"Ilmakuvausten osalta Maanmittauslaitoksen omalla lentokoneella on aiemmin lennetty ohjelman mukaisia kuvauksia noin 90 lentotuntia vuodessa. Hankkeessa mukana olevien yritysten kokonaislentoajat ovat arviolta samaa luokkaa", sanoi Mielonen.

"Laserkeilauslentojen suorittaminen edellyttää enemmän lentämistä pinta-alaa kohden kuin ilmakuvaaminen, sillä lentokorkeus on matalampi. Karkeasti voidaan arvioida, että yhden tuotantoalueen laserkeilaaminen vaatii yli 20 tuntia lentämistä. Lentotuntimäärä on luonnollisesti riippuvainen myös käytetystä laserkeilaimesta ja lentokoneesta sekä vallitsevista sääolosuhteista. Vuosittain laserkeilauslennot vaativat noin 500 lentotuntia", päätti Mielonen. MH

Päivitys 7.7. kello 09.37: Lisätty tiedot Terratecin käyttämistä koneista ja laitteistoista.