Vapaalentotunneli Fööni avasi ovensa torstaina 20. syyskuuta kello 9.00 Helsingin Kalasatamassa kauppakeskus Redin avajaisten aikaan. Kyseessä on toinen Suomeen avautuva vapaalentotunneli, mutta nyt sellainen avatui ensimmäistä kertaa suurten ihmismassojen läheisyyteen. Tiloissa avattiin myös ilmailuravintola Hangaari Bar & Cafe. Lentoposti koki vapaapudotuksen riemut Föönissä.

”Myynti on käynnistynyt hyvin ja paranee koko ajan. Pikkujoulukaudelle kysyntää on ollut päivittäin enemmän ja enemmän ja kalenteri täyttyy kovaa vauhtia syksyä kohti mennessä. Varaajien joukossa on merkittävästi myös ulkomaalaisten vapaalentotunnelivalmentajien pitkiä varauksia”, kertoo Föönin toimitusjohtaja Mauri Väistö.

 ”Emme odota avaijaispäivänä mitään merkittävää ruuhkaa. Arkipäivänä ihmiset ovat töissä. Odotamme päivän kuitenkin vilkastuvan merkittävästi iltaa kohti”, jatkaa Väistö.

Föönin tiloissa avattiin myös Hangaari Bar & Cafe -ravintola, jonka tavoitteena on nousta ilmailijoiden uudeksi kohtauspaikaksi. Sen tarjonnasta löytyy kevyitä lounaita, kahvilatuotteita erikoiskahvit mukaanlukien sekä anniskeluoikeudet. Tulossa on mahdollisesti jopa oma nimikko-olut. Ravintola huolehtii tarvittaessa catering-palveluista Föönin asiakastilaisuuksiin.

”Haimme industrial-ilmettä yhdistettynä lentokenttäaiheisiin, mistä saimmekin nimen Hangaari”, kertoo Jorma Löfgren, joka vetää ravintolaa yhdessä Pirre Löfgrenin ja Jaana Heinon kanssa.

Föönin tiloista löytyy paljon ilmailuaiheita ja lattiaan on maalattu myös mm. kiitotiemerkintöjä tuulahduksena Helsingin perinteiseltä laskuvarjohyppypaikalta eli Malmin lentokentältä.

Kauppakeskukselta saapuvissa portaissa kulkijaa tervehtii metallirakenteinen Let L-13 Blanik -purjelentokone sekä Vampiren lisäpolttoainesäiliöt. Mukana on tietenkin myös läheisesti laskuvarjourheilijoiden historiaan kuuluvan Twin Otterin (OH-SLK) laskutelineen rengas. Ilmailuteema jatkuu myös Föönin neuvottelutiloissa.

Hangaari-ravintolan baaritiski on mukailee Douglas DC-3 -koneen runkoa ja tiskin päästä löytyy ilmailuaiheinen lounge-tila. Osa katsomoalueen penkeistä on aiemmin toiminut Boeing 737 -koneen matkustajaistuimina. Ulkoterassin pöydiksi on löydetty lentojoukkojen polttoainesäiliötynnyrit.

Lentoposti koki henkeäsalpaavan minuutin tuulitunnelissa

Saan käteeni valkoisen lentohaalarin, kuulosuojaimet ja kypärän. Edessä on opastus tuulitunnelilentämisen ensikokemukseen.

Lennättäjä kertoo ensikertalaiselle tarkasti tunneliin siirtymisestä ja turvallisuudesta. Meteli tunnelissa ei mahdollista puhetta, joten muutama käsimerkki on painettava mieleen upean kokemuksen parantamiseksi.

”Kaksi sormea pystyssä tarkoittaa suorista jalkoja ja koukussa taas koukista jalkoja. Jos näytän etusormella leukaa niin nosta leukaa pystyyn. Mikäli tahdot pois niin heiluta päätäsi. Kun heilutan peukaloa ja pikkurilliä se tarkoittaa, että rentoudu”, opastaa lennättäjä sopivan rennosti.

Lennättäjä seisoo tunnelin ilmavirrassa valmiina vastaanottamaan ensikertalaista. Lasiseinän takaa näkyy tuulitunnelin käyttäjän piste. Sen alla on näyttö, josta näkee ilmavirtauksen nopeuden. Se on parhaimmillaan jopa reilut 300 km/h.

Tunnelin lentoalueesta sisätiloihin näkyy noin 4,5 metriä korkea lasiseinäinen putki, jonka yläpuolella on vielä umpiseinäistä tilaa nousta jopa 20 metrin korkeuteen. Alapinnan turvaverkosta eli lattiapinnasta alaspäin tunnelia näkyy 12 metriä.

Ohjeiden mukaisesti kaadun ilmavirtaan ja lennättäjä nappaa kiinni. Tuuli kannattelee ja lennän hetken ilmavirrassa. Lennättäjä nappaa välillä kiinni, opastaa käsimerkein jalat koukkuun ja leukaa ylös.

Pyöritys jatkuu ja kasvoilla on varmasti näkemisen arvoinen hymy. Pieni tauko tunnelin odotustilassa ja peukalot pystyyn erikoisesta kokemuksesta. Lisää on kuitenkin luvassa.

Suuntaamme takaisin vapaapudotustunneliin. Pian lennättäjä nappaakin jo kiinni kädestä ja jalasta pyöräyttäen lentäjän vaakatasossa ympäri. Tämän jälkeen nousemmekin korkeuksiin aiemmasta metrin tai puolentoista korkeudesta turvaverkkoon nähden.

Hymy levenee, kun lasiputki jää kauas alapuolelle ja pyörähdämme muutaman kerran tuulitunnelin yläosissa.

Parin minuutin lentämisen jälkeen osa lihaksista on sitä mieltä, että nyt on tehty jotain normaalista poikkeavaa. Vapaapudotuksessa on kyse hyvin erilaisesta kokemuksesta ja sitä on vaikea kuvailla muuten kuin, että tätä on saatava lisää.

Lentoposti.fi:n toimittajalla ei ollut aiempaa kokemusta vapaapudotuksesta. Vapaalentotunneli tarjoaakin uudenlaista ajanvietettä esimerkiksi yritystilaisuuksiin, pikkujouluihin, polttareihin ja muuhun hauskanpitoon.

Tuulitunnelilentämisen alkuun pääsee Föönin Startti -paketilla, jonka kokonaiskesto on noin tunnin verran. Se sisältää 20 minuutin koulutuksen, tarvittavat varusteet ja kaksi minuutin mittaista yksityislentoa kouluttajan kanssa. Lentoaika vastaa kahden laskuvarjohypyn ja noin 6000 metrin vapaapudotusta.

 Fööni myy ensilentäjän etuna pakettia rajatun ajan 23. syyskuuta saakka hintaan 49 euroa. Normaalihinta on 59 euroa.

Tekijäjoukolla taustallaan yli 14 000 laskuvarjohyppyä

Fööni työllistää syyskuussa 2018 jo kaksitoista henkilöä sekä muutaman freelancerin. Puolet heistä on palkattu syyskuun alussa.

Lentotehdas Oy:n omistajina on viisi laskuvarjohyppytaustaista suomalaista. Heidän ohellaan mukana on lisäksi reilut parikymmentä pääosin yksityistä sijoittajaa. Kaikkiaan tekijäjoukolla on taustallaan yli 14 000 laskuvarjohypyn kokemus.

Helsingin vapaalentotunnelissa aiotaan myös kilpailla ja toisena viikonloppuna avajaisten jälkeen pidetään ensimmäiset omat 4-way -kilpailut. Siinä tunnelissa lentävät neljän hengen joukkueet. Ennen joulua on määrä pitää vielä avoimet Fööni-kisat.

Niiden jälkeen edessä on vielä merkittävämpiä tapahtumia, sillä Suomen Ilmailuliitolta haetaan SM-tason kilpailua keväälle 2019 ja tulevaisuudessa tähtäimessä on MM-kisojen haku Fööniin.

Suomen Ilmailuliitto hyväksyi Lentotehdas Oy:n 17. syyskuuta liiton varsinaiseksi jäseneksi. Ilmailuliitto kannatti tuulitunnelilentämistä myös Olympialajiksi kansainväliselle ilmailuliitto FAI:lle (Fédération Aéronautique Internationale) annetussa kannanotossa.

Lentotehdas Oy:n merkittävä megahanke Helsingin keskustaan valmistui ajallaan. Tuulitunnelia on käytetty pitkin kesää koeajoissa noin 600 tunnin ajan. Viimeiset testit tehtiin avajaisviikon aikana yhdessä valmistajan kanssa.

Pisimmillään tuulitunnelia on ajettu yhtäjaksoisesti 12 tuntia. Periaatteessa sitä voitaisiin tarvittaessa ajaa vuorokaudet ympäriinsä. Koeajojen aikana haetaan viimeisimpiä tehoasetuksia aerodynamiikan parantamiseksi, sillä turbulenttiset alueet haluttiin pois.

Fööni on standardikokoinen ISG 14.1200 -tuulitunneli , jonka vapaapudotusalueen halkaisija on 4,26 metriä (kuvassa oikealla). Alhaalta ylös maksimissaan 300 km/h nopeudella kulkevan ilmavirran tuottaa 1200 KW:n tehoinen sähkömoottori.

Tuulitunneli on kaikkine rakenteinen noin 34 metrin korkuinen. Hankkeessa painostettiin erityisesti melunhallintaan ja rakennuksen ulkopuolella ei äänen perusteella voi havaita poikkeavaa melua. Myös sisällä Föönin tiloissa taustamelu on alle keskusteluäänen desibelien.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Lue myös aikaisempi uutisemme Föönistä ja tuulitunnelin rakenteista: